Mikä on taidemuseoiden eettinen vastuu teoshankinnoissa?

Miksi eri valtioilla on erilaiset edellytykset sopeutua ilmastonmuutokseen?

Miksi työn prekarisaatio voi johtaa naisen aseman kurjistumiseen?

Millaisia kolonialistisia piirteitä liittyy ympäristöongelmien ratkaisuun kehitettyihin teknologioihin?

Pääkirjoitus: Mannerheim saunassa ja muita pyhäinkuvia

MATLEENA SOPANEN & ANNA ULVINEN

Kun mietit sanaa "pyhä", mitä mieleesi tulee? Ajatteletko jumalia vai pohditko kenties ihmisoikeuksia?

Pyhyys on käsitteenä varsin monikäyttöinen. Yksilöiden väliset erot näkyvät pyhäinkuvien mosaiikissa: yksi palvoo pyhimystä ja toinen Madonnaa. Pyhyyden ottama muoto heijastelee määrittelijän käsityksiä, mutta onko yksityisen pyhän lisäksi olemassa myös kansallista pyhää?

Kun mietimme suomalaisille pyhiä asioita, nousivat mieleen ensimmäisinä sauna, talvisota ja luontosuhde. Seuraavaksi kuviteltiinkin jo Mannerheim heittämään löylyjä rantasaunan kiukaalle. Vaikka esimerkiksi mainitun marsalkan arvostelu nostattaa julkisuudessa toistuvasti laajan vastalauseiden myrskyn, on ”kansallisesta pyhäinkuvasta” puhuminen kenties liioittelua. Kaikki suomalaiset eivät nimittäin näe Mannerheimia itsenäisyyden taanneena suurmiehenä. Myöskään ajatus pyhästä, koskemattomasta luonnosta ei aina ilmene tekojen tasolla. Edes sauna, monille pyhistä pyhin, ei herätä kaikissa suomalaisissa harrasta arvostusta. Onko kansallinen pyhä siis pelkkä illuusio, keino luoda kuvaa yhtenäisestä kansasta? Kun kansalliseen pyhään kajotaan, pelätäänkö, että samalla myös suomalaisuus katoaa?

Pyhäksi voi myös olla helppo määritellä asioita, joita tai joiden vastustamista pitää maailmankuvassaan tärkeinä. Ehkä juuri siksi joidenkin mielestä esimerkiksi avioliitto on "pyhä", eikä sitä pitäisi sallia kenelle tahansa. Mutta kuka tätä retoriikkaa käyttää? Pyhään statukseen viittaaminen tekee väitteestä jossain määrin epä-älyllisen, koska silloin tavallaan ylitetään tavallisen väittelyn rajat ja vedotaan johonkin suurempaan, mahdollisesti jopa yliluonnolliseen tahoon. Salliiko pyhä kuitenkaan kyseenalaistamista? Toisin sanoen: onko pyhä lainkaan tieteellistä?

Pyhän tieteellinen tarkastelu on ainakin mahdollista. Tämän numeron jutuissa pyhyyttä lähestytään monesta eri suunnasta. Pyhäksi kutsumalla voidaan pyrkiä vangitsemaan ihmisten huomio tai kääntämään se muualle. Toisaalta pyhä kutsuu luokseen, toisaalta se pakenee katseita ja vaatii kunnioittavan välimatkan ottamista. Toivomme, että vuoden ensimmäinen Hybris houkuttelee lukijan tällä kertaa lähietäisyydelle, tarkastelemaan pyhää kriittisesti ja avoimin silmin.