Mikä on taidemuseoiden eettinen vastuu teoshankinnoissa?

Miksi eri valtioilla on erilaiset edellytykset sopeutua ilmastonmuutokseen?

Miksi työn prekarisaatio voi johtaa naisen aseman kurjistumiseen?

Millaisia kolonialistisia piirteitä liittyy ympäristöongelmien ratkaisuun kehitettyihin teknologioihin?

Transnationaalisuus ja eriarvoisuus Lisa Ko:n The Leavers -romaanissa

TATU PAJULA

Tutkin artikkelissani transnationaalisen eli kansalliset rajat ylittävän identiteetin käsitettä Lisa Ko:n kirjoittaman, vuonna 2017 ilmestyneen The Leavers-romaanin kautta. Pohdin ennen kaikkea sitä, miten transnationaali identiteetti ja eriarvoisuuden tematiikka kytkeytyvät romaanissa toisiinsa.

The Leavers kertoo Deming Guosta ja hänen äidistään Polly Guosta. Polly on muuttanut Yhdysvaltoihin laittomasti – hän on niin kutsuttu paperiton. Paitsi Pollya, myös hänen Yhdysvalloissa syntynyttä poikaansa Demingiä pidetään ulkopuolisena ja epäamerikkalaisena. Ilmoittaessaan olevansa kotoisin Bronxista Deming saa osakseen lähinnä epäuskoa. Demingin ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunteet voimistuvat, kun Polly-äiti katoaa selittämättömästi. Ennen Pollyn katoamista Polly ja Deming asuvat yhdessä Pollyn miehen Leonin, tämän siskon Vivianin ja Vivianin pojan Michaelin kanssa. Pollyn kadottua Vivian antaa Demingin adoptoitavaksi. Demingin adoptoivat Kay ja Peter Wilkinson, valkoinen opettajapariskunta. He muuttavat Demingin nimen Daniel Wilkinsoniksi, sillä heistä nimi Daniel aiheuttavaa vähemmän kummastusta esimerkiksi koulumaailmassa. Wilkinsonit kuitenkin tulevat pyyhkineeksi Demingin nimen ohella pois paljon Demingiä itseään¬ – aivan kuin Demingin nimeen liittyvä historia olisi arvotonta ja nopeasti vaihdettavissa. Ennen nimen vaihtoa ja vielä vähän senkin jälkeenkin tarinan kertoja käyttää Demingistä hänen alkuperäistä nimeään, mutta pikkuhiljaa myös kertoja alkaa kutsua häntä Danieliksi. Myös Polly haluaa muiden käyttävän pojastaan nimeä Daniel. Deming muuttuu siten lähes lopullisesti Danieliksi käyttäen alkuperäistä nimeään vain biologisen äitinsä kanssa.


Kuvitus: Josefina Sipinen

Deming kasvaa romaanin aikana pienestä lapsesta nuoreksi aikuiseksi. Lapsena Deming on kykenemätön taistelemaan oman nimensä muutosta ja äidistään vieraantumista vastaan. Hän kuitenkin keksii erilaisia keinoja pärjätäkseen. Etenkin adoptionsa alkuvaiheessa hän kuvittelee koulupäivänsä seikkailuiksi vierailla planeetoilla. Kunhan hän vain selviää ennalta määrätyn mittaisista seikkailuista, hänen biologinen äitinsä palaa takaisin ja hänen elämänsä voi jatkua normaalina. Kun äitiä ei kuitenkaan kuulu, Deming koettaa unohtaa hänet mielestään. Ajan kuluessa Deming sopeutuu uuteen perheeseensä, saa ystäviä ja hyväksyy oman tilanteensa. Hänen aiempi elämänsä ja identiteettinsä ovat kuitenkin kadonneet. Se, kuka hän on, mistä hän on, keitä hänen läheisensä ovat, mihin hän uskoo, mitä hän haluaa ja mihin hän kuuluu, muuttuvat toisiksi. Täysin yhdysvaltalaiseksi Deming ei kuitenkaan muutu. Hän asuu myöhemmin elämänsä aikana Yhdysvaltojen lisäksi Kiinassa, ja jää kansalliselta identiteetiltään näiden kahden maan väliin. Kiinassa hän tapaa kadonneen äitinsä, ja he käyvät yhdessä läpi elämäänsä kahden valtion välillä ja niiden rajapinnoilla.

Transnationaalisuus ja identiteetti

Nina Glick Schiller, Linda Basch ja Cristina Szanton Blanc ovat määritelleet artikkelissaan ”From Immigrant to Transmigrant: Theorizing Transnational Migration” käsitteen maahanmuuttaja uudesta näkökulmasta. He ehdottavat, että suomen kielellä maahanmuuttajaksi taipuva englannin kielen ”immigrant”-sana olisi nykyisessä globaalissa ja verkostoituneessa maailmassa monesti parempi korvata ”transmigrant”-sanalla.1 Suomeksi sana transmigrant on käännetty esimerkiksi transnationaaliseksi siirtolaiseksi.2 Schiller, Basch ja Szanton Blanc määrittelevät transmigrant-käsitteen seuraavasti:

Transnationaalit siirtolaiset ovat maahanmuuttajia, joiden päivittäinen elämä on kiinni monista ja jatkuvista yhteyksistä kansainvälisten rajojen yli, ja joiden identiteetti on muodostunut suhteessa useampaan kuin yhteen valtioon.3 (kirjoittajan oma käännös)

Maastamuutto ja maahanmuutto eivät ole heidän mielestään yksinkertaista yhdestä maasta lähtemistä ja toiseen saapumista, vaan niiden välillä tapahtuvaa elämistä, jossa monet valtiot, kansalliset identiteetit ja minäkäsitykset ovat yhtä aikaa yhtä tärkeitä. Esimerkiksi Deming ei ole maahanmuuttaja, sillä hän on syntynyt Yhdysvalloissa. Sekä Yhdysvallat että Kiina ovat hänelle kulttuurisesti tärkeitä. Deming ja Polly liikkuvat molempien maiden välillä ja asuvat niissä molemmissa useaan eri otteeseen romaanin aikana. Tätä kaksoiskansalaisen identiteettiä Demingiltä yritetään viedä pois, kun hänestä tehdään periamerikkalaiselta kuulostava Daniel Wilkinson. Demingin kahden valtion välillä huojuva identiteetti saa hänessä aikaan kuulumattomuuden tunteen. Yhdysvalloissa häntä pidetään ulkopuolisena, mutta Kiinassakin hän tuntee olevansa vieras muualta tullut turisti.

Kahden maan välillä liikkuvien identiteetistä on kirjoittanut myös kirjallisuudentutkija Benzi Zhang, joka artikkelissaan ”The Poetics of Transnational Life: Writing Identity across Borders” kuvaa Aasian amerikkalaisten kansallisuuksien rajaseuduilla olemista seuraavasti:

Asialaiset maahanmuuttajat Yhdysvalloissa on tavallisesti määritelty aasianamerikkalaisiksi, millä on pyritty yhdistämään amerikkalainen identiteetti aasialaiseen. Tämä yhdistäminen tosin tarkoittaa usein myös kokemusta niin amerikkalaisen kuin aasialaisen identiteetin puuttumisesta, sillä aasialaiset maahanmuuttajat eivät ole täysin amerikkalaisia, mutta silti he ovat vähemmän aasialaisia kuin Kauko-Idässä asuvat.4 (kirjoittajan oma käännös)

Myös Deming ja hänen äitinsä elävät elämäänsä kahden valtion rajalla, eivät täysin kuuluen kumpaankaan. He elävät kahden kulttuurin ja kahden kodin välillä, kun useimmat ihmiset elävät vain yhtä kotia ja yhtä kulttuuria. Tällä tavoin he tekevät näkyväksi sen, mikä erottaa homogeenisen amerikkalaisuuden ja toisaalta homogeenisen kiinalaisuuden. Zhangin mukaan kahden tai useamman kulttuurin välillä liikkuvat ihmiset mahdollistavat homogeenisten identiteettien rajojen rikkoutumisen ja vapauttavat kulttuurin yksipuolisuuden vankilasta. Vaan mitä rajojen rikkomisesta seuraa kahden kulttuurin välillä liikkuvan ihmisen identiteetille? Yleensä seurauksena on eräänlainen identiteettikriisi, jossa identiteetti ei olekaan enää yksi staattinen kokonaisuus vaan muuttuva moninaisuus. Staattisen identiteetin katoaminen luo vaikeaksi muista erottautumisen ja oman maaperän löytämisen.5 Tämä käy Pollyn ja Demingin elämässä ilmi ainaisena liikkumisena ja rauhattomuutena, jota omien juurien löytämisen vaikeus aiheuttaa.

Sosiologit William Haller ja Patricia Landolt huomauttavat, että transnationaalit tilat tarjoavat mahdollisuuden kuulua yhteisöön, joka ei ole paikasta riippuvainen.6 Hekin siis painottavat paikan ja olemisen sekä kuulumisen tunteen eroa. Tietyssä maassa elävä ei välttämättä tunne kuuluvansa sinne, varsinkaan asuttuaan monia vuosia jossakin muualla. Transnationaali henkilö voi siis asua jossakin, mutta samalla olla sydämeltään muualla esimerkiksi uskonnon, kielen, harrastusten ja muualla asuvien ystävien tai perheenjäsenten kautta.

Paperittomat ja ihmisarvo

Pollyn transnationaalia elämää vaikeuttaa olennaisesti se, ettei hän ole Yhdysvaltojen virallinen kansalainen. Paperittomuus tekee Pollyn elämästä kärsimyksen täyteisen, koska hän joutuu asumaan huonoissa oloissa ja hankkimaan rahansa rankoilla vaatetehdastöillä. Monien paperittomien siirtolaisten tapaan hänenkin ajoittainen unelmansa on avioitua Yhdysvaltojen kansalaisen kanssa ja saada siten myös itselleen virallisen kansalaisen asema. Kansalaisena hän saisi parempia töitä, eikä hänen tarvitsisi pelätä maahantuloviranomaisia.

Syy Pollyn katoamiseen Demingin elämästä on se, että viranomaiset saavat Pollyn kiinni ilman henkilöllisyyspapereita. Hänet lähetetään Ardsleyvillen vankileirille, minne muutkin paperittomat maahanmuuttajat vangitaan ennen mahdollista maastakarkotusta. Polly kertoo ajastaan Ardsleyvillessä Demingille. Romaani kuvaa paperittomien maahanmuuttajien toisarvoisuutta siihen liittyvää raakuutta kaihtamatta. Paperittoman ihmisarvo on lähes olematon: heidän on elettävä työskentelemällä erittäin pienellä palkalla ja asuttava huonoissa, ylikansoitetuissa slummiasunnoissa. Samaan aikaan pelko viranomaisten kohtaamisesta on aina läsnä heidän elämässään. He ovat osa harmaan talouden rattaita ja ulkopuolista väestöä. Paperittomalla ei ole oikeutta kansalliseen identiteettiin maassa, jossa hän elää ja asuu.

Pollyn kohtalo on lopulta karkotus Ardsleyvillestä ja Yhdysvalloista takaisin Kiinaan, missä hän voi taas elää virallisena kansalaisena ilman huolta karkotuksesta. Polly onnistuu saamaan englanninkielentaidoillaan työn kielenopettajana, minkä lisäksi hän avioituu ja viettää Kiinassa muutenkin auvoisaa elämää. Särönä hänen elämässään ovat toistuvat painajaiset yli vuoden kestäneestä vankinaoloajasta Ardsleyvillessä, samoin kuin Demingin menettäminen. Kiinassa Polly vierailee vanhassa kotikylässään, mutta vaikka hän pystyy lopulta palaamaan omille juurilleen, kotiseutu on muuttunut niin paljon, ettei sekään tunnu enää kodilta. Kerran muuttunutta kotia tai identiteettiä on vaikea, ellei mahdoton saada takaisin.

Polly ja Deming tapaavat toisensa vuosien päästä erostaan. Pollyn vankeuden, sitä seuranneen adoptioprosessin ja välien katkeamisen jälkeen jälleennäkeminen on suoranainen ihme. Paperittomaksi muuttuminen poistaa mahdollisuuden tavoittaa muita läheisiä aiemmasta elämästä. Paperittomat ovat näkymättömiä, sillä heitä ei löydä esimerkiksi väestörekisteristä tai muistakaan virallisista tahoista. Kun Deming yrittää löytää äitiään, poliisin tai muiden viranomaisten puoleen kääntyminen on turhaa.

Vaikka Demingin identiteetti ja koti ovat muuttuvaa laatua, hän löytää The Leaversin lopussa ainakin hetkellisesti kodin ja paikan, jonne hänen identiteettinsä voi kiinnittyä. Hän asuu lapsuudenystävänsä Michaelin kanssa ja kertoja mainitsee, että: ”For now this is where his life would be.” Virkkeestä korostuu edelleen jonkinlainen vaikeus pysyä aloillaan. Silti Deming tuntuu teoksen lopussa olevan enemmän sinut oman juurettomuutensa kanssa. Hän on hyväksynyt oman tarpeensa aloittaa aina välillä elämässään uusi kappale. Polly tekee romaanin lopussa samoin. Hän jättää oman työnsä, aviomiehensä ja mukavan elämänsä Kiinan Fuzhoussa ja muuttaa yksin Hong Kongiin. Tästä juontuu myös romaanin nimi ”The Leavers” – Lähtijät. Transnationaalia elämää elävät, paikasta toiseen ja niiden välissä liikkuvat jättävät lähtiessään taakseen läheisensä. Sekä lähtijät että taakse jäävät kärsivät.

Kansalaisuus ja identiteetti

Demingin kansallinen identiteetti on määrittelemätöntä aluetta. Teoksen alkupuolella hän identifioi itsensä kiinalaiseksi toiselle kiinaa puhuvalle, mutta muutoin hän vaikenee asiasta, eikä määrittele itseään minkään kansallisuuden mukaan. Sosiologi Ruben G. Rumbautin maahan muuttaneiden lasten ja nuorten identiteetin kehitystä käsittelevässä tutkimuksessa nuoret valitsivat yhden neljästä vaihtoehdosta määrittäessään omaa kansallista identiteettiään. Näitä vaihtoehtoja olivat muun muassa ”amerikkalainen” tai väliviivalla muodostettu kaksoiskansallisuus, esimerkiksi ”aasian-amerikkalainen”.7 Demingin elämä Yhdysvaltain ja Kiinan kansalaisuuden välillä on vienyt hänet tilanteeseen, jossa hän ei identifioi itseään kummankaan maan kansalaiseksi, tai ainakaan hän ei tee sitä kovin äänekkäästi. Rumbaut havaitsi tutkimuksessaan nuorten joko sopeutuvan uuden kotimaan vallitsevaan sosiaaliseen kontekstiin tai kapinoivan sitä vastaan8. Deming ei kapinoi vaan integroituu amerikkalaiseen elämäntapaan Wilkinsonien perheessä – eikä hänellä lapsena ole paljoakaan muita vaihtoehtoja. Wilkinsonit eivät toki ole täysin ymmärtämättömiä Demingin tilanteen suhteen, mutta heidän yrityksensä järjestää hänelle Kiinasta muistuttavia aktiviteetteja kertoo ehkä enemmän heidän kyvyttömyydestään ymmärtää Demingin tilannetta äidittömänä kahden maan välillä, kuin vilpittömästä ja aidosta toisen kulttuurin hyväksymisestä.

Kirjan kirjoittaja Lisa Ko painottaa kertomuksellaan sitä, että toisen kansallisen identiteetin määritteleminen on riskialtista ja saattaa päätyä tilanteisiin, joissa toisen kulttuurinen identiteetti ymmärretään täysin väärin. Demingin perimmäisenä haluna ei ole omiin juuriinsa yhdistyminen yhden Chinatownissa vietetyn iltapäivän aikana, vaan oikean äitinsä löytäminen. Myös Wilkinsonien tuttavaperhe on adoptoinut tyttölapsen Kiinasta. Hänen nimensä on Angel, ja Deming peilaa usein itseään Angeliin painiessaan oman identiteettiongelmansa kanssa. Angel ja Deming keskustelevat syntymäpäivistä, jotka voivat olla adoptioperheelle ongelmallisia. Syntymäpäivien sijaan Wilkinsonien tuttavaperhe viettääkin ”Gotcha Day”-juhlapäivää, joka on Angelin adoptiopäivä. Gotcha on sanana melko vihjaava tarkoittaessaan nappausta tai riistämistä. Se on myös lähellä voitonriemuista huudahdusta: sainpas sinut! Gotcha Dayn viettäminen ja oikean syntymäpäivän unohtaminen ovat jälleen pieni osa identiteetin historian pyyhkimistä pois.

Lopuksi

The Leavers kertoo elämästä kansallisvaltioiden rajapinnoilla. Se kertoo elämästä laittomana siirtolaisena, osana harmaata ja nimetöntä yhteiskunnan ulkopuolista ihmisjoukkoa. Tarina kuvaa lisäksi kansainvälisiä adoptioita, joissa lapsen suhde biologisten vanhempiensa kotimaahan voi olla vaikea. Demingin adoptiovanhemmat vaihtavat tämän nimen tehdäkseen hänestä ikään kuin eri ihmisen. Aluksi Deming vastustaa tätä, mutta ajan kuluessa hän lopulta hyväksyy itsensä Danielina. Ennen kaikkea romaani kertoo maasta toiseen muuttavien ihmisten elämästä ja juurettomuuden tunteista tilanteessa, jossa minäkuvaa määrittävä kansallisuudentunne on jäänyt kahden maan välille. Vaikka transnationaali identiteetti voidaan mieltää rikkaudeksi, juurettomuuden tunteita kokeva on eriarvoisessa asemassa verrattuna niihin, joilla on vain yksi kansallinen identiteetti, jonka he voivat ottaa annettuna.

Lähteet

Ko, Lisa 2017. The Leavers. Chapel Hill, North Carolina, Algonquin Books of Chapel Hill.

Zhang, Benzi 2016. “The Poetics of Transnational Life: Writing Identity across Borders.” disClosure: A Journal of Social Theory 25.

Rumbaut, Ruben G. 1994. “The Crucible within: Ethnic Identity, Self-Esteem, and Segmented Assimilation among Children of Immigrants.” International Migration Review 28 (4): 748–794.

Haikkola, Lotta. 2012. Monipaikkainen nuoruus. Toinen sukupolvi, transnationaalisuus ja identiteetit. Helsingin yliopisto, Helsinki.

Haller, William; Landolt, Patricia 2005. ”The Transnational Dimensions of Identity Formation: Adult Children of Immigrants in Miami.” Ethnic and Racial Studies 28 (6): 1182–1214.

Glick Schiller, Nina; Basch, Linda ja Blanc, Cristina Szanton 1995. “From Immigrant to Transmigrant: Theorizing Transnational Migration.” Anthropological Quarterly 68 (1): 48-63.

  • 1. Glick Schiller, Basch ja Szanton Blanc, 1995.
  • 2. Ks. esim. Haikkola 2012.
  • 3. Glick Schiller, Basch ja Szanton Blanc, 1995, 2.
  • 4. Zhang, 2016.
  • 5. Zhang, 2016.
  • 6. Haller ja Landolt, 2005.
  • 7. Rumbaut, 1994.
  • 8. Rumbaut, 1994.