Mikä on taidemuseoiden eettinen vastuu teoshankinnoissa?

Miksi eri valtioilla on erilaiset edellytykset sopeutua ilmastonmuutokseen?

Miksi työn prekarisaatio voi johtaa naisen aseman kurjistumiseen?

Millaisia kolonialistisia piirteitä liittyy ympäristöongelmien ratkaisuun kehitettyihin teknologioihin?

Kirjoita Hybrikseen!

Hybris on tiedelehti, johon voi kirjoittaa kuka tahansa identiteetissään humanismin tuulahduksen, yhteiskuntatieteellisen kipinän tai ylipäänsä palon tieteentekoon tunteva. Lehti tarjoaa julkaisufoorumin etenkin perustutkinto- ja jatko-opiskelijoille, mutta tekstiään voi tarjota kuka tahansa tieteellisen kirjoittamisen konventiot taitava.

Otamme vastaan kulloiseenkin teemaamme soveltuvia tieteellisiä artikkeleita sekä kirjallisuusarvosteluita. Toimitamme kaikki julkaistavat tekstit. Voit myös tarjota ajankohtaista arviota tai reportaasia numeroiden välillä.

Ota yhteyttä: josefina.sipinen(at)uta.fi.

Kirjoituskutsu 3/2017: Perhe ja verkostot

Tiedelehti Hybriksen numeron 3/2017 teema on “Perhe ja verkostot”.

Perhettä pidetään vuoroin yksilön ja yhteiskunnan tukipilarina, vuoroin keskiössä ovat perheiden sisäiset ristiriidat ja valtasuhteet. Perheet muodostavat useimpien kohdalla tiiviin lähiverkoston, joka määrittää elämässä tekemiämme valintoja ja toimintaympäristöämme. Perheiden arvot, asenteet ja käyttäytymismallit vaikuttavat lapsiin. “Olet ihan kuin äitisi!” kuulee usein sanottavan. Millaisen resurssin perhe muodostaa, entä millaisia mahdollisuuksia se avaa? Millaista on syntyä hyvinvoivaan enemmistöön tai sen varjoon jäävään perheeseen, jossa esimerkiksi alkoholismi tai köyhyys varjostavat elämää? Joskus perhe tekee elämästä helvetin, mutta samalla veri voi olla vettä sakeampaa. Millaista vastavuoroisuutta perheenjäseniltä voi odottaa? Mihin perheside on velvoittanut ennen, mihin se velvoittaa nyt? Millaista on kasvaa suljetussa yhteisössä? Millaista taiteilijakodin lapsena? Entä millaista on elää kokonaan ilman perhettä? Historiallisesti suku ja perhe ovat olleet yhteiskuntajärjestyksen perusta. Miten perheen merkitys ja määritelmä ovat viime vuosikymmeninä, -satoina tai -tuhansina muuttuneet? Millaisiin perheen sisäisiin asioihin yhteiskunta saa puuttua, ja missä menee raja?

Teema on tarkoitettu vapaasti ja laajasti tulkittavaksi. Toiveenamme on saada monipuolisia juttuehdotuksia eri tieteenaloilta. Lähetä sivun mittainen synopsis aiheestasi viimeistään 8.10. mennessä osoitteeseen josefina.sipinen(at)uta.fi. Toimituskunta käsittelee saapuneet tarjoukset viikon 41 aikana. Mukaan valittujen tekstien deadline on 28.11. Tämän jälkeen kirjoitukset käyvät läpi toimituskierroksen, jonka päätteeksi kirjoittajilla on vielä viikko aikaa muokata tekstejään annetun palautteen pohjalta. Artikkeleiden lisäksi julkaisemme myös kirja-arvosteluita.

Hybriksen kirjoittajaohjeet

Synopsis

Synopsis on yhden sivun mittainen yleiskuvaus suunnitellusta artikkelista ja sen sisällöstä. Synopsiksessa kerrotaan, mikä on tekstin tutkimuskysymys, ja mihin laajempaan keskusteluun ja/tai ilmiöihin se liittyy. Se sisältää kuvauksen myös artikkelin rakenteesta ja tuo esille, mihin kirjallisuuteen, teoreettiseen viitekehykseen ja/tai lähteisiin nojautuen, ja mahdollisesti mitä menetelmää käyttäen, kirjoittaja vastaa asettamaansa tutkimuskysymykseen. Julkaisemme Hybriksessä artikkelien lisäksi kirja-arvioita. Ehdottaessasi meille kirja-arviota, lähetä meille synopsiksen kaltainen, maksimissaan sivun mittainen ehdotus, jossa kerrot, minkä teoksen haluat arvioida, mikä pääpiirteittäin on teoksen sisältö ja mikä on sen tärkein anti.

Artikkelit

Artikkeleiden maksimipituus on 10 liuskaa (22 500 merkkiä). Liuska on siis n. 2250 merkkiä. Suunnilleen tämä merkkimäärä tulee liuskalle, jos tekstinkäsittely-ohjelmassa arkin reunojen marginaalit ovat 2 cm, ylä- ja alareunan 2,5 cm, fonttikoko 12, riviväli 1½ ja fontti Times New Roman. Kirja-arvosteluiden ohjepituus on 3–5 liuskaa.

Viitteistyksessä käytetään tekstinkäsittelyohjelman automaattista viitetoimintoa siten, että viitteet ovat alaviitteinä jokaisen liuskan alalaidassa juoksevalla numeroinnilla. Viitteissä tulee ilmoittaa kirjoittajan nimi, tekstin julkaisuvuosi ja käytetyt sivut, siis esim. Alapuro 1994, 56, 64–65. Tätä samaa kaavaa käytetään sekä kokonaisten teosten että artikkelien kohdalla.

Artikkelit varustetaan lähde- ja kirjallisuusluettelolla. Alla muutamia esimerkkejä luettelon toivotusta muotoilusta:

Stark, Eija 2011. Köyhyyden perintö: tutkimus kulttuurisen tiedon sisällöistä ja jatkuvuuksista suomalaisissa elämäkerta- ja sananlaskuaineistoissa. SKS, Helsinki.

Tontti, Jarkko (toim.) 2011. Tulkinnasta toiseen. Esseitä hermeneutiikasta. Vastapaino, Tampere.

Brown, Rupert 2000 (1988). Group processes: dynamics within and between groups. Blackwell, Malden.

Jos kyseessä on käännös, voi myös kääntäjän nimen mainita. Sen paikka on tällöin teoksen nimen ja kustantajan välissä. Artikkeliin viitattaessa artikkelin nimi tulee lainausmerkkien väliin ilman kursiivia. Sen sijaan teos tai journaali, jossa artikkeli on julkaistu, kirjoitetaan kursiivilla, siis esim. näin:

Bromley, David G. 1997. “Constructing apocalypticism: social and cultural elements of radical organization.” Teoksessa Millennium, Messiahs, and Mayhem. Contemporary Apocalyptic Movements. Routledge, New York & Lontoo.

Teksteille annetaan määräpäivä, johon mennessä ne pitää lähettää toimitukselle. Juttu lähetetään .doc-, docx- tai .odt-muodossa. Tämän jälkeen toimituksella on viikko aikaa kommentoida tekstejä, minkä jälkeen taas kirjoittajilla on viikko aikaa huomioida kommentit. Hybris ei julkaise muualla aiemmin julkaistuja tekstejä kuin poikkeuksellisesti erillisestä sopimuksesta.