Mikä on aikamme käsitys totuudesta ja sen merkityksestä?

Mistä juontaa suomalaisen työväenluokan luokkatiedottomuus?

Miksi Suomeen ajettiin monarkiaa vuonna 1918?

Millaista öinen matkateko oli 1700- ja 1800-luvulla eläneiden brittien näkökulmasta?

Kirjoita Hybrikseen!

Hybris on tiedelehti, johon voi kirjoittaa kuka tahansa identiteetissään humanismin tuulahduksen, yhteiskuntatieteellisen kipinän tai ylipäänsä palon tieteentekoon tunteva. Lehti tarjoaa julkaisufoorumin etenkin perustutkinto- ja jatko-opiskelijoille, mutta tekstiään voi tarjota kuka tahansa tieteellisen kirjoittamisen konventiot taitava.

Otamme vastaan kulloiseenkin teemaamme soveltuvia tieteellisiä artikkeleita sekä kirjallisuusarvosteluita. Toimitamme kaikki julkaistavat tekstit. Voit myös tarjota ajankohtaista arviota tai reportaasia numeroiden välillä.

Ota yhteyttä: josefina.sipinen(at)uta.fi.

Kirjoituskutsu 2/2018: Tulevaisuus

Tiedelehti Hybriksen numeron 2/2018 teema on “Tulevaisuus”.

Keskustelu tulevaisuudesta tuntuu kiihtyneen – ikään kuin se olisi jo täällä. Varautuminen paitsi tulevaisuuden uhkiin mutta myös sen tuomiin myönteisiin kehityskulkuihin puhuttaa. Siirtyykö ihminen joskus sankoin joukoin asumaan avaruuteen, vai tekeekö ilmastonmuutos planeetastamme asuinkelvottoman ennen kuin muutto toiselle planeetalle on mahdollista? Vapauttavatko tekoäly ja robotiikka ihmiset työn kahleista? Entä löytyykö uutta työtä niille, joiden ammattitaidolle ei teknologisen kehityksen vuoksi ole enää kysyntää? Työelämä ja sen muutokset eivät sinänsä ole uusi ilmiö, vaan ammatteja ja ammattikuntia syntyy ja katoaa aikojen saatossa. Millaiseksi tulevaisuus on kuviteltu eri aikoina? Millaisia odotuksia tulevalle menneisyydessä on ollut? Millainen tulevaisuudenpelko on aikaan sidottua ja millainen samanlaista aikakaudesta riippumatta? Ketkä ovat tulevaisuuden voittajia ja häviäjiä? Miten globaaleja ongelmia ratkotaan tulevaisuudessa? Katoavatko kansallisvaltiot? Millaisten visioiden ja ideologioiden varaan tulevaisuus tulisi rakentaa? Onko ihmisen kyky ennustaa tulevaa parantunut verrattuna aiempaan? Tule kanssamme pohtimaan tulevaisuutta ja tekemään Hybriksen 10-vuotisjuhlanumeroa.

Teema on tarkoitettu vapaasti ja laajasti tulkittavaksi. Toiveenamme on saada monipuolisia juttuehdotuksia eri tieteenaloilta. Lähetä sivun mittainen synopsis aiheestasi viimeistään 31.5. osoitteeseen josefina.sipinen(at)uta.fi. Toimituskunta käsittelee saapuneet tarjoukset viikon 23 aikana. Mukaan valittujen tekstien deadline on 8.8. Tämän jälkeen kirjoitukset käyvät läpi toimituskierroksen, jonka päätteeksi kirjoittajilla on vielä viikko aikaa muokata tekstejään annetun palautteen pohjalta. Artikkeleiden lisäksi julkaisemme myös kirja-arvosteluita.

Hybriksen kirjoittajaohjeet

Synopsis

Synopsis on yhden sivun mittainen yleiskuvaus suunnitellusta artikkelista ja sen sisällöstä. Synopsiksessa kerrotaan, mikä on tekstin tutkimuskysymys, ja mihin laajempaan keskusteluun ja/tai ilmiöihin se liittyy. Se sisältää kuvauksen myös artikkelin rakenteesta ja tuo esille, mihin kirjallisuuteen, teoreettiseen viitekehykseen ja/tai lähteisiin nojautuen, ja mahdollisesti mitä menetelmää käyttäen, kirjoittaja vastaa asettamaansa tutkimuskysymykseen. Julkaisemme Hybriksessä artikkelien lisäksi kirja-arvioita. Ehdottaessasi meille kirja-arviota, lähetä meille synopsiksen kaltainen, maksimissaan sivun mittainen ehdotus, jossa kerrot, minkä teoksen haluat arvioida, mikä pääpiirteittäin on teoksen sisältö ja mikä on sen tärkein anti.

Artikkelit

Artikkeleiden maksimipituus on 10 liuskaa (22 500 merkkiä). Liuska on siis n. 2250 merkkiä. Suunnilleen tämä merkkimäärä tulee liuskalle, jos tekstinkäsittely-ohjelmassa arkin reunojen marginaalit ovat 2 cm, ylä- ja alareunan 2,5 cm, fonttikoko 12, riviväli 1½ ja fontti Times New Roman. Kirja-arvosteluiden ohjepituus on 3–5 liuskaa.

Viitteistyksessä käytetään tekstinkäsittelyohjelman automaattista viitetoimintoa siten, että viitteet ovat alaviitteinä jokaisen liuskan alalaidassa juoksevalla numeroinnilla. Viitteissä tulee ilmoittaa kirjoittajan nimi, tekstin julkaisuvuosi ja käytetyt sivut, siis esim. Alapuro 1994, 56, 64–65. Tätä samaa kaavaa käytetään sekä kokonaisten teosten että artikkelien kohdalla.

Artikkelit varustetaan lähde- ja kirjallisuusluettelolla. Alla muutamia esimerkkejä luettelon toivotusta muotoilusta:

Stark, Eija 2011. Köyhyyden perintö: tutkimus kulttuurisen tiedon sisällöistä ja jatkuvuuksista suomalaisissa elämäkerta- ja sananlaskuaineistoissa. SKS, Helsinki.

Tontti, Jarkko (toim.) 2011. Tulkinnasta toiseen. Esseitä hermeneutiikasta. Vastapaino, Tampere.

Brown, Rupert 2000 (1988). Group processes: dynamics within and between groups. Blackwell, Malden.

Jos kyseessä on käännös, voi myös kääntäjän nimen mainita. Sen paikka on tällöin teoksen nimen ja kustantajan välissä. Artikkeliin viitattaessa artikkelin nimi tulee lainausmerkkien väliin ilman kursiivia. Sen sijaan teos tai journaali, jossa artikkeli on julkaistu, kirjoitetaan kursiivilla, siis esim. näin:

Bromley, David G. 1997. “Constructing apocalypticism: social and cultural elements of radical organization.” Teoksessa Millennium, Messiahs, and Mayhem. Contemporary Apocalyptic Movements. Routledge, New York & Lontoo.

Teksteille annetaan määräpäivä, johon mennessä ne pitää lähettää toimitukselle. Juttu lähetetään .doc-, docx- tai .odt-muodossa. Tämän jälkeen toimituksella on viikko aikaa kommentoida tekstejä, minkä jälkeen taas kirjoittajilla on viikko aikaa huomioida kommentit. Hybris ei julkaise muualla aiemmin julkaistuja tekstejä kuin poikkeuksellisesti erillisestä sopimuksesta.