Mikä on taidemuseoiden eettinen vastuu teoshankinnoissa?

Miksi eri valtioilla on erilaiset edellytykset sopeutua ilmastonmuutokseen?

Miksi työn prekarisaatio voi johtaa naisen aseman kurjistumiseen?

Millaisia kolonialistisia piirteitä liittyy ympäristöongelmien ratkaisuun kehitettyihin teknologioihin?

Reportaasi: Vastavirtaan kulkeva yhteistyö

- Vastavirta-klubi osana Pispalan kansalaisaktivismia

JUSSI LAHTINEN

Suomen korkeimmalle soraharjulle 1800-luvun lopulla muotoutunut työläiskaupunginosa Pispala on ollut koti monille aktiivisille ja rajoja rikkoville kulttuuri-ilmiöille. Alkuaikoinaan 2,5 kilometriä Tampereen keskustasta sijaitseva Pispala oli suhteellisen omavaraisten köyhien tehdastyöläisten varsin vapaamuotoisesti rakentama alue. Aikojen kuluessa alueesta muotoutui rikas kulttuuri-ympäristö, jossa yhä edelleen asuu monia lahjakkaita ja omaperäisiä kulttuurihenkilöitä. Esimerkiksi Lauri Viita, Hannu Salama ja Aaro Hellaakoski ovat asuneet ja vaikuttaneet Pispalassa ja samalla laajentaneet suomalaista runoutta ja kaunokirjallisuutta uusiin suuntiin. Myös Suomen ehkä tunnetuin animaatiotaiteilija Katariina Lillqvist, jonka marsalkka Mannerheimin seksuaalisella suuntautumisella arvuutellut kohuteos ”Uralin perhonen” nosti suuren yleisön tietoisuuteen, on kotoisin Pispalasta. Unohtaa ei sovi myöskään Mikko Alatalon ja Olavi Virran kaltaisia musiikillisia auktoriteetteja. Lisäksi Pispalassa toimii yhä edelleen Suomen ensimmäinen todellinen kaupunginosaravintola Pispalan Pulteri, joka perustettiin vuonna 1968 Alkon kokeiluravintolaksi sekä Suomen vanhin yleinen sauna, Rajaportin sauna.

Pispala muutosten kourissa

Historiallisesti pispalalaiset näyttävät aina olleen tapahtumien keskipisteessä: he ovat kokeneet läheltä niin traagiset sisällissodan tapahtumat kuin dramaattisen 1970-luvulla käynnistyneen uudisrakentamisen. Pispala on ollut jo vuosikymmeniä uusien kalliiden ja monien mielestä kulttuurimaisemaa rikkovien omakotitalojen rakentamisen ja vanhojen rakennusten saneeraamisen kohde. Vielä vuonna 1970 Pispalan tulotaso oli Tampereen matalin. Tuolloin Pispalaa pidettiin selvästi työläisköyhälistön asuinalueena, jossa työläiskirjallisuuden perinne oli voimakas. Pispalan uudistaminen alkoi 1970-luvulla uuden asemakaavan valmistuttua ja 1980-luvulla kiihtynyt luksusasuntojen rakennusbuumi muutti Pispalan sosiaalisen rakenteen verrattain nopeasti. 1990-luvun lopulla Pispalassa asuikin jo suhteellisesti enemmän johtavassa asemassa tai ylempänä virkamiehenä toimivaa väestöä kuin muualla Tampereella. Myös hyvin rikkaaksi luokiteltua väestöä asuu Pispalassa ja Pispalan vieressä sijaitsevassa Tahmelassa silmiinpistävän runsaasti. Toisaalta Pispalassa asuu edelleen myös merkittävän paljon vähäosaisia. Pispala on siis sosiaalisesti ristiriitainen alue, jota ei voi enää kutsua työläiskaupunginosaksi.1 Vaikka Pispala on muuttunut sosiaalisesti paljon eikä vanhoista halvoista vuokrataloista ole enää kovinkaan paljoa jäljellä, on Pispala yhä alue, jossa valtavirrasta poikkeavat omaperäiset kulttuuri-ilmiöt syntyvät ja elävät.

Pispalassa on vuosikymmenten aikana esiintynyt runsaasti etenkin työväenkulttuurista kumpuavia aktiviteetteja. Rajaportin sauna, Tampereen suurin punakaarti, vuonna 1929 perustettu Ahjolan kansalaisopisto sekä lukuisat galleriat ja vallatut talot ovat vain muutamia esimerkkiä siitä, mitä Pispalassa on historiansa aikana toiminut. Pispala on saanut varsinkin sisällissodan tapahtumien ja työläisten omatoimisuuden ansiosta maineen radikaalina ja vaihtoehtoisena kaupunginosana. Tätä mainetta ei edes 1980-luvun rakennusbuumi häivyttänyt. Maineella on myös todellisuuspohjaa: Pispalassa toimii nykyäänkin lukuisia yhdistyksiä ja henkilöitä, joiden toimintaa voidaan pitää valtavirtakulttuurin vastaisina. Näistä liikkeistä yksi näkyvimmistä on vuonna 2005 avautunut vaihtoehtomusiikin pyhättö Vastavirta-klubi. Artikkelissa pyrin analysoimaan Vastavirta-klubin toimintaa osana pispalalaista kansalaisaktiivisuutta. Lähteenä käytän eri pispalalaisten toimijoiden Internet-sivuja ja Tampereen ylioppilaskunnan lehden Aviisin vuonna 2005 tekemää artikkelia Vastavirta-klubista. Kävin myös haastattelemassa Perttu Koivistoa, joka on osallistunut Vastavirta-klubin toimintaan alusta saakka.

Vastavirta-klubi – Vaihtoehtokulttuurin voimannäyte

Vastavirta ry perustettiin 2000-luvun alussa. Yhdistyksen toiminta keskittyi aluksi punk-keikkojen järjestämiseen Tampereen klubeilla, oman lehden ja erinäisten levyjen julkaisemiseen sekä ”kokoamaan yhteen ihmisiä massaviihteen ulkopuolelta”.2 Itse Vastavirta-klubi perustettiin Pispalan valtatielle toimintansa lopettaneen kodinkoneliikkeen tiloihin tammikuussa 2005. Tilat uudistettiin talkoohengessä, ja vaihtoehtomusiikkiin, etenkin punk-kulttuuriin, orientoituneet tamperelaiset alkoivat pyörittää klubia osuuskuntatoiminnan kautta. Klubi onkin oiva Pispalan perinteitä kunnioittava osoitus aktiivisten kulttuurinharrastajien omatoimisuudesta. Heti avaamisestaan lähtien klubilla ovat soittaneet niin pienet omakustannebändit kuin isommatkin nimet.3 Vastavirta-klubi profiloitui Tampereen tärkeimmäksi punk-kulttuurin esille tuojaksi, mutta myös muut musiikkityylit ja valtavirrasta poikkeavat kulttuurisuuntaukset ovat olleet edustettuina koko klubin toiminnan ajan. Vuosien varrella Vastavirralla ovat esiintyneet muun muassa Pispalassakin vaikuttanut runoilija J.K. Ihalainen, jazz-bändi Black Motor, reggae-suuruus Jukka Poika, Suomen arvostetuin hiphop-eliitti, Mikko Alatalo, elektroninen popyhtye Risto sekä punk-klassikko Pelle Miljoona vain muutamia luetellakseni. Vastavirta on tarjonnut soittopaikan myös kymmenille pienemmille punk- ja proge-bändeille Suomesta ja eri puolilta maailmaa. Vastavirta onkin yksi Tampereen aktiivisimmista konserttipaikoista. Klubi on myös profiloitunut vaihtuvien taidegallerioiden ja poikkitaiteellisten esitysten ilmaisupaikaksi.

Heti klubin perustamisesta alkaen toiminnassa mukana ollut Perttu Koivisto toteaa, ettei klubin musiikkivalikoima ole suuresti muuttunut vuosien varrella. Selvin muutos on rap-keikkojen määrän lisääntyminen. Koiviston mukaan klubin perusperiaatteetkin ovat säilyneet lähes muuttumattomina. Klubi edustaa edelleen osuuskuntalaisten ja muiden aktiivien ylläpitämää vaihtoehtokulttuuria. Klubin toiminnassa suurin mullistus tapahtui toukokuussa 2009, jolloin Vastavirta-klubin yläkerrassa toiminut baari lopetti toimintansa. Vastavirtaa pyörittävä Tahdonvoima Osuuskunta sai huoneiston haltuunsa, ja klubin yläkertaan avattiin pian Terassi-pub Yläkerta. Vanha kodinkoneliikkeen rakennus oli näin kokonaan Vastavirran käytössä. Yläkerrasta tuli nopeasti monien pispalalaisten suosima olohuone, jonka löysivät myös monet tiloissa aikaisemmin toimineen baarin asiakkaat. Yläkerran ansiosta Vastavirta-klubista muodostui viihtyisä ja omalaatuista tunnelmaa huokuva baari. Yläkerta sopi myös keikkojen tai vaikkapa elokuvailtojen järjestämiseen. Näin Vastavirta sai kaksi erityyppisille tapahtumille sopivaa tilaa. Koivisto toteaakin innokkaasti, että esimerkiksi maaliskuussa 2011 jopa yhdeksänä päivänä molemmissa, sekä Yläkerrassa että itse Vastavirta-klubilla, on samanaikaisesti tapahtumia. Vastavirtaa voidaankin hyvällä syyllä kutsua tamperelaisen vaihtoehtokulttuurin kehdoksi. Yhtä monipuolista ja kansainvälistä toimintaa tarjoavaa tilaa saa Suomesta hakea.

Osana 2000-luvun Pispala-aktivismia

Kun Vastavirta aloitti toimintansa, Pispalassa oli runsaasti näkyvää kansalaisaktivismia. 1990-luvun suuri saavutus oli vuosikymmenen alun laman aikana lakkautetun Pispalan kirjaston uudelleen organisointi pispalalaisten itsenäisen yhdistystoiminnan kautta. Tämä itsenäinen kirjasto avautui vuonna 1997.4 1990-luvun toinen huomattava liike oli niin sanottu kurpitsaliike, joka syntyi Pispalan kasvimaiden viljelijöiden huolesta Pispalan kulttuurimaiseman puolesta. Kurpitsaliike kunnosti Isolähteenkatu 2:ssa sijaitsevan vanhan 1930-luvulla rakennetun kaupungin vuokratalon ja organisoi sen kautta apua Pispalan vuokraviljelijöille.5 Aktiivit saivat kaupungilta niin sanotun Kurpitsatalonsa vuonna 1998 nimellistä vuokraa vastaan.6 Kolmas huomattava omatoimisen kulttuurin tuottaja Pispalassa on vuonna 2006 perustettu Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo. Hirvitalo perustettiin Hirvikatu 10:ssä tyhjillään olleeseen 1930-luvulla rakennettuun puutaloon. Modernin vaihtoehtotaiteen aktivistit ottivat talon haltuun ja erinäisten vaiheiden jälkeen Tampereen kaupunki vuokrasi talon aktivisteille pientä vuokraa vastaan.7 Pispalassa toimii myös lukuisia suhteellisen isoja valtavirrasta poikkeavien tapahtumien järjestäjiä. Esimerkkeinä Pispalassa järjestettävistä jokavuotisista tapahtumista mainittakoon jo vuodesta 1982 järjestetyt Pispalan karnevaalit, vuodesta 2001 toiminut Pispala folk -festivaali sekä vuonna 2005 ensi kertaa järjestetty anarkistinen vaihtoehtokulttuurin festivaali Musta Pispala.

Vastavirta-klubi perustettiin siis alueelle, jossa kulttuurielämä oli jo ennestään runsasta ja asukkaat perinteisestikin kuuluisia omatoimisuudestaan. Vastavirta-aktiivi Koiviston mukaan Vastavirta-klubi on ollut alusta saakka yhteistyössä muiden Pispalan kansalaistoiminnasta syntyneiden järjestöjen kanssa. Vastavirta onkin jäsenyhteisönä vuonna 2008 perustetussa Pispalan kumppanuus ry:ssä. 11 tamperelaisen jäsenorganisaation yhdistys8 pyrkii parantamaan jäseniensä alueellisia toimintaedellytyksiä ja luomaa ”sosiaalista hyvinvointia”. Konkreettisena toimena yhdistys on esimerkiksi harjoittanut tukityöllistämistä.9 Koiviston mukaan myös Vastavirta-klubi on tarjonnut aika ajoin töitä pitkäaikaistyöttömille.

Koiviston mukaan pispalalaisten kulttuuriyhdistysten yhteistoiminta ja verkostoituminen on laajentunut runsaasti vuosien varrella. Luonnollisesti vuosien kuluessa pispalalaiset aktivistit ovat oppineet tuntemaan toisiaan paremmin. Mielenkiintoinen onkin Koiviston huomautus, että aktiivisessa pispalalaisessa kulttuuritoiminnassa on mukana hyvinkin erilaisia ihmisiä. Ihmisten ikähaitari on varsin laaja. Esimerkeiksi Koivisto ottaa Hirvitalon, jossa suuri osa toimijoista on hieman yli 20-vuotiaita sekä Hirvitaloa vastapäätä sijaitsevan Pispalan kirjaston, jossa aktiivit ovat enemmän tai vähemmän keski-ikäisiä. Tahot ovat kuitenkin olleet tiiviissä yhteistyössä. Vastavirrallakin on helppo huomata, että klubin toiminnasta on kiinnostunut kaikenikäinen väki. Toisaalta Vastavirta-klubi sekä Yläkerta-baari ovat A-oikeuksilla varustettuja, joten ne eivät luonnollisestikaan ole alaikäisten kokoontumispaikkoja.

Vastavirtaa pyörittää kolme täyspäivästä työntekijää ja Koivisto arvelee, että Vastavirta-aktiivien kokonaismäärä on noin 25 henkilöä. Koiviston mukaan Pispalan aktiiviseen kulttuuriväkeen kuuluu ”runsaasti” ihmisiä, joista monet ovat mukana monessa eri toiminnassa. Vastavirta onkin toiminut konkreettisessa yhteistyössä muun muassa Hirvitalon, Pispalan kirjaston, Pispalanvaltatien taidegallerioiden, Pispalan musiikkiyhdistyksen, karnevaalien ja Mustan Pispalan kanssa. Yhdistysten läheisistä väleistä kertoo myös se, että Koiviston oma vaimo on Pispala folk -festivaalien aktiivinen toimija. Monissa tapahtumissa Vastavirta on toiminut illan viimeisenä tapahtumapaikkana. Esimerkiksi vuonna 2010 Pispalan karnevaaleilla tapahtumia järjestettiin niin Tahmelan rannassa Kurpitsatalon vieressä, Hirvitalolla kuin Pispalan kirjastollakin ja niin sanotut ”PäätösJamit” pidettiin Vastavirralla. 2010 PispalaFolk päättyi taas riehakkaaseen Pelle Miljoonan tähdittämään tapahtumaan Vastavirralla.10 Vastavirran tapaiselle a-oikeuksilla varustetulle ja myöhään auki olevalle keikkapaikalle onkin selvästi ollut tilausta Pispalan itsenäisen kulttuuritoimen näkökulmasta.

Anarkisti-festivaali Musta Pispala toimi aluksi käytännössä Vastavirran tiloissa, mutta on sittemmin laajentunut esimerkiksi Hirvitalon tiloihin. Anarkistiset liikkeet ovat Vastavirralla muutenkin näkyvästi esillä. Vastavirralta löytyykin paljon erilaisten anarkististen liikkeiden lehtiä ja julistuksia. Anarkismi-aatteen tukemisesta kertoo myös esimerkiksi Vastavirralla vuonna 2008 järjestetty tukikonsertti ekoanarkismin puolesta. Aktiivisia vastakulttuurin edustajia on Koiviston mukaan ympäri Tamperetta, mutta Pispalaan on varta vasten muutettu myös muualta Suomesta ja tuttavien kautta tultu mukaan toimintaan. Voidaankin sanoa, että vuonna 2011 Vastavirta on osa laajaa ja monipuolista kansalaisaktivismia ja vaihtoehtokulttuuria Tampereella.

Vapaan tilan tarve ja Tampereen kunnallisvalta

Tampereen kunnallishallinto ja Pispalan aktiivit ovat olleet jo vuosikymmeniä eri mieltä monista Pispalan kulttuuriympäristöä koskevista asioista. 1980-luvulta alkaen Tampereen kaupungin kaavoitustoimet ja rakennuspolitiikka ovat herättäneet ajoittain suurtakin vastustusta kansalaisten piireissä. Esimerkiksi kirjaston lakkauttaminen 1990-luvun alussa sai aikaan suoranaisen kansanliikkeen, joka lopulta loi edellä mainitun kunnallisesta kirjastojärjestelmästä erillisen kirjaston Pispalaan. Niin Kurpitsatalo kuin Hirvitalokin ovat joutuneet pelkäämään vuokrasopimuksensa irtisanomista ja kaavoitustoimenpiteitä. Kurpitsaliike arvelee Kurpitsatalon olevan edelleen kaupungin purkulistalla11. Hirvitalon vuokrasopimuksen uusimisesta taas on ollut ajoittain ongelmia ”jatkuvien järjestyshäiriöiden” takia. Ongelmia on tuottanut eturistiriidat varakkaampien ”uuspispalalaisten” ja vanhojen Pispalassa jo pitkään asuneiden ja perinteisestä kulttuurimaisemasta kiinni pitävien tahojen välillä. Vastavirta-klubilla ja Yläkerta-baarissa kuulee tarinoita melusta valittavista uuspispalalaisista naapureista. Vastavirta ja sen asiakkaat ovat tamperelaisessa mediassa liitetty myös esimerkiksi vuonna 2008 riehuneeseen graffiti-töhryjen aaltoon Pispalan valtatiellä. Vastavirta ei kuitenkaan asettunut töhryjen tekijöiden puolelle.12

Oma lukunsa on Pispalassa viime vuosina tapahtuneet lukuisat talonvaltaukset. Vastavirta on ollut aktiivinen tukemaan talonvaltaajia. Koivisto kertoo, että Vastavirta-klubilla on järjestetty esimerkiksi tukikonsertti vuonna 2007 vallatun ja autonomiseksi sosiaalikeskukseksi muutetun Ratakatu 5:n puolesta. Pispalan valtatien vieressä sijainnut Ratakatu 5 toimi sosiaalikeskuksena vuonna 2007 ennen kuin aktivistit häädettiin pois. Nykyään Ratakadun vanhan ja huonossa kunnossa olevan puutalon vuokralaisena on Koiviston mukaan Rajaportin sauna. Talo toimii Rajaportin saunan ja muiden Pispalan kulttuuriaktiivien varastona nimellistä vuokraa vastaan. Myös Hirvitalon toimintaa on tuettu tukikeikkojen avulla. Vastavirta on siis ollut tukemassa vapaan kaupunkitilan tarvetta ja kansalaisten autonomista toimintaa; asioita, joihin Tampereen kaupunki on monesti suhtautunut nuivasti.

Vastavirta ja Pispalan aktivismi vuonna 2011

Koiviston toteaa, että Vastavirta-klubi ei tule lähitulevaisuudessa muuttamaan toimintastrategiaansa radikaalisti. Ensimmäisen kuuden vuoden aikana Vastavirta-klubi on pystynyt nostamaan itsensä suomalaisen vastakulttuurin suosioon ja kansainvälisesti kiinnostavaksi tietyn musiikkipiirin toimijaksi. Yläkerta-baari on muuttunut monen tamperelaisen ja varsinkin pispalalaisen olohuoneeksi ja laajentanut Vastavirran toimintamahdollisuuksia. Vastavirta on tärkeä paikka niin juuri aloittaneille vaihtoehtomuusikoille kuin vanhoille pioneereillekin. Vuosikymmeniä hengissä säilynyt pispalalainen, monessa suhteessa radikaali ja monesti kunnallisvaltaa vastaan toiminut aktivismi elää yhä. Myös Koiviston puheista käy selväksi, ettei kapina ole kuolemassa mihinkään: pispalalainen itsenäinen kansalaisista kumpuava kulttuuritoiminta on entistä yhtenäisempi liike, johon Vastavirta on antanut ja tulee antamaankin oman merkittävän panoksensa.

Sähköinen lähdeluettelo

Aamulehti:
www.aamulehti.fi

Aviisi:
http://www.aviisi.fi/

Hirvitalo:
http://www.hirvikatu10.net/wordpress.1/index.php

Kurpitsaliike:
http://www.pispala.fi/kurpitsa/

Pispalan kirjastoyhdistys:
http://www.pispala.fi/yhdistykset/kirjasto/index.html

Pispalan kulttuuriympäristö ohjelma:
http://www.pispala.fi/pispafoorumi/punainenkirja/

Pispalan kumppanuus Ry:
http://www.pispala.fi/kumppanuus/

Pispalan musiikkiyhdistys Ry, PispalaFolk :
http://www.pispala.fi/yhdistykset/musiikkiyhdistys/folk.html

Vastavirta:
http://www.vastavirta.net/