Hybriksen kirjoittajaohjeet

Synopsis

Kirjoituskutsun yhteydessä pyydämme artikkelien tai esseiden kirjoittajia lähettämään päätoimittajalle synopsiksen. Synopsis on yhden sivun mittainen yleiskuvaus suunnitellusta tekstistä ja sen sisällöstä. Synopsiksessa kerrotaan, mikä on tekstin tutkimuskysymys tai esseen tapauksessa pohdiskelun kohteena kysymys, ja mihin laajempaan keskusteluun ja/tai ilmiöihin se liittyy. Synopsis sisältää kuvauksen myös artikkelin tai esseen rakenteesta ja tuo esille, mihin aineistoon, kirjallisuuteen, teoreettiseen viitekehykseen ja/tai lähteisiin nojautuen ja mahdollisesti mitä menetelmää käyttäen kirjoittaja vastaa asettamaansa tutkimuskysymykseen.

Julkaisemme Hybriksessä artikkelien ja esseiden lisäksi kirja-arvioita. Ehdottaessasi kirja-arviota lähetä meille synopsiksen kaltainen, maksimissaan sivun mittainen ehdotus. Siinä tulee kertoa, minkä teoksen haluat arvioida, mikä pääpiirteittäin on teoksen sisältö ja sen tärkein anti, ja millä tavalla aiot lähestyä sitä.

Artikkelit, ESSEET ja kirja-arviot

Artikkeleiden ja esseiden maksimipituus on 12 liuskaa. Liuska on n. 2250 merkkiä. Suunnilleen tämä merkkimäärä tulee liuskalle, jos tekstinkäsittelyohjelmassa arkin reunojen marginaalit ovat 2 cm, ylä- ja alareunan 2,5 cm, fonttikoko 12, riviväli 1½ ja fontti Times New Roman. Kirja-arvioiden ohjepituus on 3–5 liuskaa. Teksti lähetetään .doc-, docx- tai .odt-muodossa.

Älä käytä sisennystä uuden kappaleen alussa, vaan jätä kappaleiden väliin tyhjä rivi. Kursivoi teosten nimet, ei-suomenkieliset ilmaisut ja suorat lainaukset. Älä käytä muita erikoismuotoiluja. Erota yli kolmen rivin mittaiset lainaukset omaksi kappaleekseen. Käytä väliotsikoita. Kirjoita lyhenteet auki.

Viitteistyksessä käytetään tekstinkäsittelyohjelman automaattista viitetoimintoa siten, että viitteet ovat alaviitteinä jokaisen liuskan alalaidassa juoksevalla numeroinnilla. Jokaisessa viitteessä tulee ilmoittaa kirjoittajan nimi, tekstin julkaisuvuosi ja käytetyt sivut, siis esim. Alapuro 1994, 56, 64–65. Tätä samaa kaavaa käytetään sekä kokonaisten teosten että artikkelien kohdalla.

LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO

Artikkelit ja esseet varustetaan lähde- ja kirjallisuusluettelolla. Lähdeluetteloon laitetaan lähdeaineistot (esim. kirjallisuustieteellisen artikkelin tapauksessa kohdeteokset ja muu lähdeaineisto) ”Lähdeaineisto”-otsikon alle. Jos käytetään sähköisiä lähteitä, ne erotetaan ”Sähköiset lähteet” -nimisen osion alle lähde- ja/tai kirjallisuusluettelossa. Jokaisesta lähteestä tulee merkitä ainakin tekijä, julkaisuvuosi, teoksen nimi ja se, missä lähde on julkaistu.

Alla esimerkkejä luettelon toivotusta muotoilusta:

Kokonainen teos:

Stark, Eija 2011. Köyhyyden perintö. Tutkimus kulttuurisen tiedon sisällöistä ja jatkuvuuksista suomalaisissa elämäkerta- ja sananlaskuaineistoissa. SKS, Helsinki.

Toimitettu teos:

Tontti, Jarkko (toim.) 2011. Tulkinnasta toiseen. Esseitä hermeneutiikasta. Vastapaino, Tampere.

Henritius, Ida, Löytty, Olli & Mäntynen, Anne (toim.) 2023. Tietokirjallisuuden lajit ja rajat. Gaudeamus, Helsinki.

Teos, josta käytetään uudempaa painosta:

Brown, Rupert 2000 (1988). Group Processes. Dynamics within and Between Groups. Blackwell, Malden.

Käännetty teos: Kääntäjän nimi tulee mainita. Myös alkuteoksen nimen voi mainita, jos se eroaa käännöksen nimestä.

Armas, Lois 2023. Flora. Kääntänyt/Suomentanut Maria Lyytinen. WSOY, Helsinki.

Ahmed, Sara 2018 (2004). Tunteiden kulttuuripolitiikka. Alkuteos: Cultural Politics of Emotion. Kääntänyt/Suomentanut Elina Halttunen-Riikonen. niin & näin, Tampere.

Kettu, Katja 2019 (2018). Rose elment. Alkuteos: Rose on poissa. Kääntänyt/Unkarintanut Laura Bába. Gondolat Kiadó, Budapest.

Artikkeliin viitattaessa artikkelin nimi tulee lainausmerkkien väliin ilman kursiivia. Sen sijaan teos tai journaali, jossa artikkeli on julkaistu, kirjoitetaan kursiivilla.

Artikkeli toimitetussa teoksessa:

Bromley, David G. 1997. “Constructing Apocalypticism. Social and Cultural Elements of Radical Organization.” Teoksessa Thomas Robbins & Susan J. Palmer (toim.), Millennium, Messiahs, and Mayhem. Contemporary Apocalyptic Movements. Routledge, New York & London, 31–46.

Rantonen, Eila 2018. “Writing Biography by E-mail. Postcolonial and Postmodern Rewriting of Biographical and Epistolary Modes in Jonas Khemiri’s Montecore.” Teoksessa Satu Gröndahl & Eila Rantonen (toim.), Migrants and Literature in Finland and Sweden. Studia Fennica Litteraria 11. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 204–224.

Rossi, Riikka 2023. ”Kaunokirjallisuuden lukeminen ja yhteisöllinen empatia.” Teoksessa Pirjo Hiidenmaa, Ilona Lindh, Sara Sintonen & Roosa Suomalainen (toim.), Lukemisen kulttuurit. Gaudeamus, Helsinki, 23−40.

Artikkeli tieteellisessä lehdessä:

Roivas, Carita 2023. ”Selittämätöntä ja tuntuvaa. Ymmärtämisen affektiivisuus Paavo Haavikon 1950-luvun runouden aikalaisvastaanotossa.” Avain 20 (4), 24–39.

Keen, Suzanne 2011. “Introduction. Narrative and the Emotions.” Poetics Today 32 (1), 1–53.

Olson, Greta 2003. “Reconsidering Unreliability. Fallible and Untrustworthy Narrators.” Narrative 11, 93–109.

Sähköiset lähteet:

Jannidis, Fotis 2013 (2012). “Character.” Teoksessa Hühn, Peter ym. (toim.), The Living Handbook of Narratology. Hamburg University, Hamburg. URL = https://www.lhn.uni-hamburg.de/node/41.html. Viitattu 23.3.2024.

 Säntti, Joonas 2020. ”Queer-kerronnan kiusalliset ja kurittomat kehykset. Metalepsiksen poliittiset merkitykset Anu Kaajan Ledassa.” Teoksessa Kaisa Ahvenjärvi, Juri Joensuu, Anna Helle & Sanna Karkulehto (toim.), Paperinen avaruus. Näkökulmia kirjaesineen ja kirjallisuuden materiaalisuuksiin. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja, 128. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 291−318. URL= http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8137-2. Viitattu: 23.3.2024.

Pajtim Statovcin kotisivut. URL = https://pajtimstatovci.wordpress.com/, https://pajtimstatovci.wordpress.com/crossing/. Viitattu 23.3.2024.

Maahanmuuttoviraston tilastot (1991−2023). Verkossa saatavilla olevat tilastot: URL = https://tilastot.migri.fi/#decisions, https://migri.fi/vanhat-tilastot. Viitattu 23.3.2024.

TOIMITUSPROSESSI

Teksteille annetaan määräpäivä, johon mennessä ne pitää lähettää toimitukselle. Toimittajalla on kaksi viikkoa aikaa kommentoida tekstiä, minkä jälkeen kirjoittajilla on kaksi viikkoa aikaa muokata sitä. Toimittaja lukee tekstin uudestaan, ja lopulta päätoimittajakin lukee sen ja voi pyytää vielä muutoksia.

Muokatessaan lopullista tekstiään kirjoittajien edellytetään ottavan huomioon toimitusprosessin aikana esitetyt muutosehdotukset.

Hybris ei julkaise muualla aiemmin julkaistuja tekstejä kuin poikkeuksellisesti erillisestä sopimuksesta.