Kirjoituskutsu 1/2024: AFRIKKA

Tiedelehti Hybris etsii kirjoittajia tulevaan numeroonsa! Numeron teemana on AFRIKKA.

Länsimaisessa mielikuvituksessa Afrikka on usein ilmennyt ”pimeänä mantereena”, ainakin koloniaalisessa diskurssissa, afrikkalaisiin liitettyjen kielteisten ominaisuuksien lisäksi myös tiedon näkökulmasta. Siinä Afrikkaa ympäröivä eurooppalainen ja länsimainen tiedonpuute sekä koloniaalisen vallan ylläpitämisen ja oikeuttamisen pyrkimys ovat tuottaneet kielteisiä mielikuvia ja estäneet varsinaisen tiedon saamista afrikkalaisista kansoista ja kulttuureista. Afrikanistisessa diskurssissa Afrikka on esitetty – tai esitettiin, koska ainakin tieteellisessä keskustelussa on osoitettu tällaisten näkemysten vääryys – ”tyhjänä tauluna”, johon monet länsimaalaiset ovat heijastaneet ksenofobiset, ksenofiiliset tai pelkoa ja ihailua yhdistävät, ambivalentit mielikuvansa.

Viime aikoina Afrikan-tutkimusta on kehitetty kuitenkin esimerkiksi myös Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Uppsalassa sijaitsevan Pohjoismaisen Afrikka-instituutin tavoitteena on edistää Afrikan-tutkimusta, tiedonvälitystä ja politiikkadialogia. Afrikkaan kohdistuvaa humanistis-yhteiskuntatieteellistä tutkimusta on vahvistettu myös Helsingin yliopistossa yhteistyössä afrikkalaisten tutkijoiden kanssa AfriStadi-verkoston kautta. Helsingin yliopistossa voi opiskella swahilin kieltä ja siellä tutkitaan Afrikan kulttuureja, yhteiskuntia ja kieliä. Yliopisto tekee myös monitieteistä yhteistyötä Nairobin yliopiston kanssa vuosina 2021−2030 toteutettavan Afrikka-ohjelman puitteissa. Suomen Akatemia on mukana EU:n rahoittamassa Euroopan ja Saharan eteläpuoleisen Afrikan maiden välisessä EDCTP-kumppanuusohjelmassa.

Afrikan-tutkimus on siis nousussa sekä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa että ylipäätään Euroopassa. Afrikan ja Suomen yhteyksissä korostuvat esimerkiksi lisääntyneen globalisaation tuottamien muuttoliikkeiden vaikutukset. Millaisia kulttuurisia identiteettejä on muodostunut muuttoliikkeiden myötä? Miten vilkastunut maahanmuutto on vaikuttanut rasismin läsnäoloon ja muotoihin Suomessa ja Euroopassa? Miten afrikkalaista siirtolaisuutta voi lähestyä historiantutkimuksen näkökulmasta? Millainen on eri afrikkalaisten maiden poliittinen tilanne nykyään ja millainen se oli menneisyydessä? Tutkimuksen kohteina voivat olla myös kolonialismi ja postkoloniaaliseksi kutsuttu aikakausi. Miten siirtolaisuutta ja nimenomaan Afrikasta tulleita siirtolaisia ja heidän jälkeläisiään on esitetty kirjallisuudessa, elokuvassa, teatterissa, kuvataiteessa ja mediassa? Millaisia ovat Afrikassa puhutut kielet, joita on noin pari tuhatta? Miten monikielisyys toteutuu Suomessa ja muissa Pohjoismaissa asuvien afrikkalaistaustaisten kielenkäytössä? Millainen on afrikkalaisten siirtolaisten ja heidän lastensa ja lastenlastensa kielellinen identiteetti?

AFRIKKA-numero päättää Hybriksen mantereita käsittelevän tematiikan. Teema on tarkoitettu vapaasti ja laajasti tulkittavaksi. Toiveenamme on saada monipuolisesti artikkeliehdotuksia etenkin humanistisista tieteistä ja yhteiskuntatieteistä. Lähetä sivun mittainen synopsis aiheestasi viimeistään 22.2.2024 osoitteeseen flora.varkonyi@tuni.fi. Numero pyritään julkaisemaan toukokuussa. Tutkimusartikkeleiden lisäksi julkaisemme myös kirja-arvosteluita ja esseitä. Tutkimusartikkelin ja esseen enimmäispituus on noin 12 liuskaa ja kirja-arvostelun enimmäispituus on noin 5 liuskaa (n. 2250 merkkiä/liuska).