Työväenluokkainen nainen modernin työelämän puristuksessa

Nykyisenkaltainen Suomi syntyi 1960–1970-lukujen vaihteessa. Aikakauden yksi keskeisimmistä modernisaatioprosesseista oli sukupuolten tasa-arvoon tähtäävä emansipaatioprosessi.

Ihannemaskuliinisuus Wieniläisen modernismin murroksessa 

Tarkoitukseni on määritellä, mitä Weininger tarkoitti ihanne-maskuliinisuudella ja tämän jälkeen vertailla ihannemaskuliinisuus-käsitteen kautta Weiningerin luomia odotuksia mieheydelle suhteessa modernisoituvan Wienin …

Sukupuolihistorian-tutkimus uuden ajan alun oikeus- ja rikoshistoriassa

Periaatteessa mies ja nainen olivat siis samalla viivalla lain edessä, mutta kuitenkin hieman eri tavoin. Uuden ajan alun väkivaltarikollisuutta väitöskirjassaan tutkinut Olli Matikainen kirjoittaa, että keskiaikaisissa maanlaeissa nainen ei voinut syyllistyä konnantyöhön …

KIRJA-ARVIO: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa – Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa

Turkulaiset tarkastusnaiset olivat äitejä, tyttäriä, sisaria, palkollisia ja naapureita, joiden monivaiheisissa elämäntarinoissa seksityö oli usein vain ansaintakeino muiden joukossa…

KIRJA-ARVIO: Poikatutkimus

Kuten kirjan päätelmissä todetaan, maskuliinisuus ja sen tasa-arvoiseen suuntaan kehittyvät muodot on syytä tiedostaa ja ylenpalttiseen synkistelyyn ei ole syytä. Tästä huolimatta kirjaa voisi kritisoida kuitenkin keskittymisestä ”hegemonisen maskuliinisuuden haitalliseen perintöön”. …

KIRJA-ARVIO: Kosmopoliittejä ja kansallismielisiä

Nykypäivän keskusteluilla suomalaisen yhteiskunnan avoimuudesta ja kansainvälisyydestä on pitkät juuret, jotka ulottuvat maailmansotien väliseen aikaan. Tuolloin sekä kosmopoliittien että kansallismielisten riveistä löytyi aikansa merkittävimpiä kirjailijoita.


 

hybris 3/2018 – sukupuoli

Ilmestymispäivä 28.12.2018


Minun utopiani

”Miten huonoja päätöksiä edustuksellisissa demokratioissa voidaan tehdä ilman, että ne menettävät hyväksyttävyyttään?” Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälä pohtii edustuksellisen demokratian tulevaisuutta viimeisimmässä Minun utopiani -kolumnissa.

Kirjoita hybrikseen!

Hybriksen seuraavan numeron teema on OSALLISUUS. Lue lisää

Toimitus suosittelee

AntroBlogi kommentoi suomalaisille läheisiä aiheita antropologisesta näkökulmasta ja tuo alan oivalluksia yleisön saataville mahdollisimman helposti lähestyttävässä muodossa. Tieteen yleistajuistaminen on meidänkin mottomme!


Logo.png
 

Hybris on verkossa ilmestyvä tiedelehti, joka tarjoaa matalan kynnyksen julkaisufoorumin perustutkinto- ja jatko-opiskelijoille – tai kenelle vain, jolla on halua saada kiinnostava tieteellinen tekstinsä julki.

Löydät Hybriksen myös Facebookista ja Twitteristä!