Pääkirjoitus: Tiedelehti Hybris 10 vuotta

JOSEFINA SIPINEN

Tiedelehti Hybriksen ensimmäisen numeron julkaisusta tulee tänä syksynä kuluneeksi kymmenen vuotta. Juhlan kunniaksi julkaisemme syksyn aikana paitsi käsillä olevan Tulevaisuus-aiheisen juhlanumeron myös koko joukon kiinnostavia Minun utopiani -kolumneja. Uudistamme myös kotisivumme ja visuaalisen ilmeemme. Muutoin ydintehtävämme säilyy entisellään; tavoitteenamme on yhä edelleen toimia matalan kynnyksen julkaisufoorumina esimerkiksi uraansa aloitteleville tohtorikoulutettaville, kandin tai gradunsa tiimoilta kirjoittaville perustutkinto-opiskelijoille tai kelle vain tieteellisen kirjoittamisen taitavalle, joka haluaa tuoda kiinnostavan tekstinsä laajemman yleisön luettavaksi. Toimituskuntamme kannustaa kirjoittajia yleiskielisyyteen, sillä uskomme, että tiede kuuluu kaikille, ja että selvästi sanottu on selvästi ajateltu.

Hybristä on julkaistu sen ensimmäisestä numerosta lähtien vapaaehtoisvoimin. Lehti syntyi vuonna 2008 Tampereen yliopiston historianopiskelijoiden Reetta Eirasen ja Tiina Heikkilän toiveesta saada nimenomaan opiskelijoiden lähinnä itselleen ja opettajilleen kirjoittamat tekstit muidenkin luettaviksi. Lehti keskittyi alussa historiantutkimukseen, mutta pian lehteen kirjoitettiin myös muiden ihmistieteiden aloilta. Ennen käsillä olevaa numeroa Hybrikseen on kirjoittanut hieman yli 120 eri kirjoittajaa, ja lehdessä on julkaistu 94 artikkelia sekä 76 kirja-arviota ja reportaasia.

Lehden toimituskunnan tehtävänä on auttaa kirjoittajia kirkastamaan omia ajatuksiaan ja tarkistaa, että tekstit täyttävät tieteellisen kirjoittamisen kriteerit. Tämä tarkoittaa, että omien ajatusten julkituominen edellyttää niiden avointa perustelemista. Esimerkiksi Yhdysvalloissa julkinen keskusteluilmapiiri on presidentti Trumpin retoriikan vuoksi muuttunut suuntaan, jossa tieteellisen tiedon ja siihen pohjautuvan keskustelun ja päätöksenteon asema on heikentynyt. Presidentti viljelee solkenaan väitteitä, jotka ovat varsin nopeasti tarkistettavissa epätosiksi ja myös leimaa faktoihin pyrkivien keskustelukumppaneidensa mietteet valheiksi. Myös Suomessa on keskusteltu tieteellisen tiedon aseman heikkenemisestä ja totuudenjälkeisestä ajasta. Vaikka absoluuttista totuutta ei voida saavuttaa yhdelläkään tieteellisellä menetelmällä, pyrkimystä puolueettoman tiedon tavoittelemiseksi tulisi yhä pitää arvossa. Me Hybriksessä uskomme, että yleistajuisilla tieteellisillä teksteillä voidaan avata sitä prosessia, jolla tutkittua tietoa tuotetaan.

Jo Hybriksen ensimmäisessä pääkirjoituksessa huomautettiin, etteivät opiskelijoiden kirjoittamat artikkelit ole tieteellisesti niin uskottavia kuin vuosikausia tutkijantyötä harjoittaneiden, mutta kuinka ne siitä huolimatta voivat antaa lisäarvoa tutkimuksen kentälle. Opiskelijat ovat huomisen tutkijoita ja vaikuttajia. Aito kiinnostus ja halu osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun omia tekstejä julkaisemalla on arvokasta, ja tätä Hybris haluaa olla mahdollistamassa ja tukemassa myös jatkossa.

Toimituskuntamme kiittää lämpimästi lehden kirjoittajia ja lukijoita menneistä vuosista. Aloitamme uuden vuosikymmen teemalla Tulevaisuus, ja tarjoamme luettavaksenne monipuolisen kattauksen tekstejä aina avaruuspolitiikasta hyvinvointivaltion tulevaisuuteen.

Toivotamme antoisia lukuhetkiä lehden parissa nyt... ja tulevaisuudessa!