Pääkirjoitus-chat

Tiina: Tieteilijän on yleensä katsottu olevan kutsumuksellinen kansanvalistaja, joka pyrkii vakavahenkisyyteen, objektiivisuuteen ja arvokkuuteen.

Reetta: Omat ajatukset tieteestä tuntuu ihan geneerisiltä, kun niitä itse kuitenkin ajattelee koko ajan. Tekee vain mieli lainata sitä Marc Blochin ajatusta siitä, että tiede näyttää jotenkin epätäydelliseltä ellei se auta ihmistä elämään paremmin. Ja olemaan.

Anna: Niin, tuntuu, että tiede on omassa kuplassaan, vaikka sen pitäisi olla ymmärrettävää auttaakseen ihmisiä. Olisiko juuri popularisoinnista apua?

Jari: Jos ajatellaan, että kielestä voi tulla kommunikaatiota vain, jos joku toinen ymmärtää puhettasi, sama pätee myös tieteeseen, jolle ei voida löytää kohderyhmää tiedeyhteisön ulkopuolelta, jos ei olla valmiita mukautumaan siihen, mitä myös suuri yleisö voisi ymmärtää.

Susanna: Jos vastaanottaja ymmärtää viestin jatkuvasti väärin, vika on eittämättä viestin lähettäjässä itsessään. Turha inistä tulevansa väärinymmärretyksi, jos ei suostu vilkaisemaan omaan napaansa ja miettimään, kuinka voisi viestiä selvemmin. Koskee siis tiedettä yhtä lailla kuin muutakin kommunikointia.

Tiina: Popularisointi legitimoisi tiedettä ihmisten mielissä. Kun tiede esitetään ymmärrettävästi, se näyttäytyy merkityksellisenä ihmisille.

Reetta: Mutta se, että puhutaan ”ihmisistä” jotenkin luo ajatusta, että jossain on kansaa ja random-ihmisiä, jotka ovat eri ihmisiä kuin tyypit esoteerisessa tiedetornissaan. Tavallaan popularisointi jo käsitteenä pitää sisällään ajatuksen meistä ja heistä. Jos tiedettä tehdään hyvällä tavalla merkitykselliseksi ihmisille jotkin tällaiset puhetavat voivat olla turhia. Tai voiko tällaista asetelmaa välttää? Niin, onko popularisointi terminä edes hyvä vai luoko sekin jotenkin tällaista vastakkainasettelua ”tieteen” ja ”ihmisille ymmärrettävän populaarin” välillä?

Anna: Tieteen viihteellistämisestäkö tässä on siis kyse?

Susanna: Vai halvalla myymisestä ja omien arvojensa kauppaamisesta?

Jari: Lähtökohtahan on täysin elitistinen! Lähtökohtana on siis, että joku ei ymmärrä.

Reetta: Populuksellahan tarkoitetaan nimenomaan kansaa... Elämän merkityksellisyydestähän tässä kaikessa on kyse.

Jari: Ehkä yliopiston tulisi tosiaan lanseerata palvelu, josta voi kysellä elämän tarkoituksesta, sanojen etymologiasta ja talvisodan syttymissyistä 24/7. Prkl, voihan yliopistolliseen sairaalaankin mennä ympäri vuorokauden.

Reetta: Mieti mikä tapa yliopistolle hankkia lisärahoitusta! Vois maksaa jotain 2,99 per minuutti + mpm. Ehkä myydään tämä innovaatio rehtoraatille kovaan hintaan?

Tiina: Päivystävän dosentin kaupallistettu versio!!§1111111

Kaikki: *porvarillista naurua*