Ihmisen aistit välittävät maailmasta vain rajallisen kuvan. Todellisuudessa elämme mikrobien kansoittamassa maailmassa – nuo pienenpienet, näkymättömät seuralaisemme ovat läsnä kaikkialla aina syvältä maankuoresta ilmakehän yläosiin asti, ja peittävätpä ne meidän ihmisten kehon niin ulko- kuin sisäpuoleltakin. Bakteerien planeetta (Gaudeamus, 2019) pyrkii antamaan kokonaiskuvan näistä maapallomme pienistä valtiaista sekä suhteessa ihmiseen että laajemmin osana elinympäristöään. Teoksen takana on filosofian tohtori Matti Vuento, joka on tietokirjailija ja biokemian emeritusprofessori Jyväskylän yliopistosta. Aiemmissa kirjoissaan hän on keskittynyt muun muassa viruksiin ja erilaisiin myrkkyihin, mutta nyt vuorossa ovat bakteerit. Nimestään huolimatta kirja ei käsittele pelkästään bakteereita, vaan siihen on sisällytetty mikrobeista myös arkeonit. Vaikka arkeonit muistuttavatkin bakteereja siten, että ne ovat myös tumattomia ja yksisoluisia, poikkeavat ne solurakenteeltaan ja perimältään bakteereista niin paljon, että ne muodostavat oman pääryhmänsä. On toki ymmärrettävää, että Bakteerien planeetta on kirjalle iskevämpi ja helppotajuisempi otsikko kuin Prokaryoottien planeetta, joka kattaisi nimellään nämä molemmat tuntemamme tumattomien eliöiden ryhmät.

Suurin osa kirjasta käsittelee bakteerien tiivistä yhteyttä ihmiseen, erityisesti erilaisten tartuntatautien mutta myös ihmiselle hyödyllisten bakteerien näkökulmasta. Ihmisen ja bakteerien yhteiselo on ollut tiivistä jo historian alkuhämäristä lähtien. Sen ovat osoittaneet niin arkeologiset kaivaukset kuin sellaisten bakteerien löytyminen, jotka ovat sopeutuneet elämään vain ja ainoastaan ihmiskehossa. Kirja esittää kiinnostavan filosofisen kysymyksen siitä, mikä ihminen oikeastaan on. Ehkä meidän tulisi ajatella itseämme holobiontteina eli eliöyhteisöinä, joka käsittää myös ihollamme ja suolistossamme elävät bakteerit. Mikrobit muokkaavat meitä monin tavoin: ne vaikuttavat immuunijärjestelmämme syntyyn ja kehitykseen, keskushermostoomme ja geeneihimme. Esimerkiksi suolistomikrobien tutkimus tuo jatkuvasti uutta tietoa ihmisen ja bakteerien tiiviistä suhteesta. Kenties on mahdollista, että tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin joitakin sairauksia voidaan hoitaa hoivaamalla tai muovaamalla ihmisen mikrobien muodostamaa kokonaisuutta, mikrobistoa.

Näkymättömät seuralaisemme ovat myös osaltaan muokanneet ihmiskunnan historiaa, etenkin erilaisten kulkutautien aiheuttajina. Bakteerit havaittiin ensimmäisen kerran mikroskoopilla 1600-luvun lopulla, mutta niiden merkitys tautien aiheuttajina pysyi pitkään arvoituksena. Ennen sitä monien tautien epäiltiin johtuvan esimerkiksi miasmoista eli myrkyllisistä höyryistä tai olevan seurausta huonoista elämäntavoista tai moraalittomuudesta. Kun 1800-luvulla bakteerien yhteys sairauksiin alkoi vihdoin paljastua, se mullisti sekä käsityksemme monista taudeista ja niiden hoidosta että myös koko ympäröivästä maailmasta. Kirjassa esitellään keskeisimpiä mikrobiologian oppiaineen syntyyn vaikuttaneita tutkijoita, kuten esimerkiksi Robert Koch, Louis Pasteur ja Alexandre Yersin. Heidän tutkimustyönsä etenkin taudinaiheuttajien parissa vaikutti merkittävästi infektiotautien ymmärtämiseen, hoitomuotojen kehittymiseen ja monien tappavien tautien, kuten ruton tai kurkkumädän harvinaistumiseen. Monenlaiset pienet historialliset knoppitiedot, kuten esimerkiksi Helsingin Kauppatorin edustalla sijaitsevan Kolera-altaan nimen alkuperä,¹ pitävät lukijan mielenkiintoa yllä ja osoittavat, miten mikrobit kietoutuvat historiaamme mitä moninaisimmin tavoin.

Mikrobien aiheuttamien tautien sekä niiden leviämisen ymmärtäminen on etenkin nyt ajankohtaista, ja siihen Bakteerien planeetta on oiva yleisteos. Kuten viimeaikojen tapahtumat ovat todistaneet, vakavien pandemioiden uhka on yhä olemassa, ja globaali yhteiskuntamme on edelleen haavoittuvainen uusille taudinaiheuttajille. On tietenkin pidettävä mielessä, että tämänhetkisen koronapandemian aiheuttaja on virus, mutta myös bakteerit ovat kyenneet aiheuttamaan tuhoisia pandemioita ihmiskunnan historian aikana. Lisäksi viruksen heikentämä potilas on usein alttiimpi myös bakteeritulehduksille, mikä voi lisätä taudin tappavuutta. Ihmiskunta on keksinyt monenlaisia ratkaisuja tautien vastaiseen taisteluun, ja kirjassa käsitelläänkin myös rokotteiden ja antibioottien kehitysvaiheita ja aiheeseen liittyvää nykytutkimusta. Uusien epidemioiden lisäksi tutkijoita askarruttaa tällä hetkellä erityisesti bakteerien kyky kehittää vastustuskykyä antibiooteille (nk. antibioottiresistenssi), ja tämän ilmiön jatkuva leviäminen on yksi tulevaisuuden huolestuttavimmista uhkakuvista.

Ihmisen ohella bakteerit ovat muovanneet myös planeettamme elinympäristöjä. Ilman muinaisia yhteyttäviä syanobakteereita meillä ei olisi hapellista ilmakehää. Tänäkin päivänä bakteerit ja arkeonit osallistuvat monien alkuaineiden, kuten hiilen, typen ja rikin kiertoihin, jotka ylläpitävät muita elämänmuotoja ja ekosysteemejä. Kirjassa pureudutaan bakteerien kiehtovan monipuoliseen aineenvaihduntaan ja esitellään niiden uskomatonta kykyä sopeutua sekä hapellisiin että hapettomiin olosuhteisiin ja selviytyä mitä erilaisemmissa ympäristöissä kuumista lähteistä kuiville suola-aavikoille. Nykyaikaiset molekyylibiologian tekniikat ja DNA:han pohjautuva tutkimus ovat avanneet monia uusia ikkunoita mikrobien maailmaan, ja auttaneet meitä löytämään yhä uusia lajeja. Siltikään emme vielä tunne bakteerien koko lajikirjoa, saati tunnettujen lajien kaikkia ominaisuuksia. Tulevaisuudessa mikrobiologeilla on edessään paljon kiinnostavia kysymyksiä, kuten ilmastonmuutokseen vaikutus bakteeripopulaatioihin ja niiden toimintaan. Tutkimusta tarvitaan lisää, sillä ihmisen toiminta voi vaikuttaa peruuttamattomalla tavalla myös mikrobiyhteisöihin, ja mikrobit voivat kadota sukupuuttoon siinä missä muutkin eliölajit. Lopuksi kirja lähtee matkalle vielä omaa planeettaammekin kauemmas ja tarkastelee mikrobisen elämän edellytyksiä ja mahdollisuuksia myös universumimme muilla taivaankappaleilla. Ehkä jonain päivänä on mahdollista löytää bakteereita myös muilta planeetoilta kuin omaltamme.

Arvoitukset bakteerien maailmasta eivät lopu kesken, sillä vaikka bakteerit ovat yksisoluisia, ne ovat kaukana yksinkertaisesta. Bakteerit ovat sopeutumisen ja selviytymisen mestareita, jotka ovat olleet maapallolla jo kauan ennen meitä ihmisiä, ja ne todennäköisesti asuttavat sitä myös meidän jälkeemme. Kattavaa ja yleistajuista suomenkielistä teosta bakteereista on kaivattu, ja Bakteerien planeetta paikkaa tätä puutetta erinomaisesti johdattamalla lukijan bakteerien mielenkiintoiseen maailmaan ja mikrobiologian historiaan. Aihe on sinänsä niin häkellyttävän laaja, että siitä riittäisi varmasti kokonaiseen kirjasarjaan, joten joidenkin mielenkiintoisten aiheiden osalta kirja tarjoaa pelkän pintaraapaisun. Se sisältää kuitenkin paikoin myös varsin yksityiskohtaista tietoa, jossa riittää pureskeltavaa myös mikrobiologiaa jonkin verran tunteville, mutta kirja on toisaalta riittävän yleistajuinen soveltuakseen hyvin myös laajemmalle yleisölle.

Matti Vuoento. Bakteerien planeetta. Gaudeamus, 2019. 398 sivua

Takaisin lehden sisällysluetteloon