Eduskuntavaalien alla keskustellaan paljon suomalaisten osallisuudesta. Äänioikeus takaa kaikille täysi-ikäisille kansalaisille lähtökohtaisesti samat vaikutusmahdollisuudet, mutta likimainkaan kaikki eivät äänestämisestä innostu. Huoli äänioikeuden käyttämättä jättämisestä on esillä kaikkialla, mutta onko osallistuminen merkki osallisuudesta? Kyllä ja ei. Oikeus osallistua on eittämättä tärkeämpää kuin osallistuminen, mutta pelkkä muodollinen osallistumismahdollisuus ei välttämättä innosta toimimaan. Jos yksilö kokee, ettei häntä ja hänen kaltaisiaan kuunnella eikä heidän mielipiteellään ja hyvinvoinnillaan ole muille merkitystä, hän tuskin antaa äänioikeudelleen suurta arvoa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käyttämän määritelmän mukaan sosiaalinen osallisuus merkitsee sitä, että ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta, tulee kuulluksi itsenään, ja voi vaikuttaa elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin. Osallisuus on sateenvarjokäsite, sillä se kattaa useita elämän eri osa-alueita. Ihminen on kiinnittynyt useisiin eri kokonaisuuksiin, kuten esimerkiksi työmarkkinoihin, hyvinvointivaltioon ja lukuisiin paikallisiin ja ylipaikkaisiin yhteisöihin. Siten osallisuus, eli toimijuuden rajoitukset, esteet, mahdollisuudet ja niiden muutokset, määrittyvät suhteessa tarkasteltavaan kokonaisuuteen.¹ Ihmisellä voi olla runsaasti kykyjä ja voimavaroja vaikuttaa esimerkiksi paikallisyhteisön urheiluseuratoiminnassa, mutta samanaikaisesti hänellä saattaa olla vaikeuksia edetä työ- tai opiskelurintamalla. Toisaalta on myös niin, että osallisuus ja sen puute kasautuvat: hyväosaisuus ruokkii osallisuutta useilla elämän osa-alueilla ja huono-osaisuus vastaavasti vähentää sitä.² Oravanpyörä on valmis.

Tiedelehti Hybriksen vuoden ensimmäisessä numerossa tarkastellaan osallisuutta kuntakehittämisen, ammatilliseen yhteisöön pääsemisen, yliopisto-opetuksen ja viime aikoina paljon otsikoissa olleen työttömyysturvan aktiivimallin kautta. Lehteen tutustumisen lisäksi Hybriksen toimituskunta kannustaa lukijoitaan äänestämään tulevana sunnuntaina, ellei osallistumisoikeutta ole jo lunastettu ennakkoäänestyksen aikana. Osallistumalla voit vaikuttaa – usko tai älä.

Lähteet

Isola, Anna-Maria & Kaartinen, Heidi & Leemann, Lars & Lääperi, Raija & Schneider, Taina & Valtari, Salla & Anna Keto-Tokoi 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Helsinki. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135356/URN_ISBN_978-952-302-917-0.pdf?sequence=1

Kouvo, Antti 2014. Eväitä luottamukseen? Ruoka-avussa käyvien luottamus ihmisiin ja viranomaisiin sekä niitä ennustavat tekijät. Teoksessa Maria Ohisalo & Juho Saari (toim.) Kuka seisoo leipäjonossa? Ruoka-apu 2010-luvun Suomessa. Kunnallisalan kehittämissäätiö, Helsinki, 70–80. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2014/12/Kuka-seisoo-leip%C3%A4jonossa.pdf

Ohisalo, Maria 2014. Kuka tahansa meistä? Sosioekonominen asema ruoka-avussa. Teoksessa Maria Ohisalo & Juho Saari (toim.) Kuka seisoo leipäjonossa? Ruoka-apu 2010-luvun Suomessa. Kunnallisalan kehittämissäätiö, Helsinki, 27–41. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2014/12/Kuka-seisoo-leip%C3%A4jonossa.pdf