Pääkirjoitus: Joulupukki, pakkasukko ja rauhanvälittäjä
ANNA ULVINEN & MATLEENA SOPANEN
Mahtisaari: No niin, tervetuloa tänne huippusalaiseen tapaamiseen Suomen Korvatunturille. Aiheenamme tänään on idän ja lännen välinen rauhanprosessi.
Pakkasukko: Eiväthän tiedotusvälineet ole saaneet vihiä tapaamisesta?
Joulupukki: Eivät muut, mutta Hybrikselle luvattiin nauhoite.
Mahtisaari: Mennäänpä sitten asiaan. Tarkoituksenamme olisi siis miettiä miten voisimme saada nykyisen maailmanpoliittisen tilanteen rauhoittumaan. Teillä, hyvät ystävät, on pääsy jokaisen maailman ihmisen kotiin ja ajatuksiin. Ajattelinkin kysyä teiltä neuvoa, miten näette tämänhetkisen tilanteen?
Joulupukki: No vähänhän se turhauttaa kun tarkemmin miettii. Ei enää riitä, että kaikille antaa lahjat, ne on kuitenkin heti taas sotimassa.
Pakkasukko: Mulla on sama homma tuolla idän puolella. Tuntuu, että kurjuus vaan lisääntyy ja välillä mietin, että onko se tahallista.
Mahtisaari: Pitäisikö siis vaikuttaa voimallisemmin yksittäisiin henkilöihin? Voisiko siis miettiä lahjojen laatua, tai sitä kenelle niitä annetaan?
Pakkasukko: Meinaatko nyt jotain hevosenpäätä sänkyyn johtajallemme? Voin kertoa, ettei kannata.
Mahtisaari: Ei, ei! Lähdetään mieluummin ilon kautta liikkeelle. Mitä positiivista voisimme antaa itäisten ja läntisten kansakuntien päämiehille – mutta niin, että he luulisivat lahjansa olevan vieraan vallan edustajalta…
Joulupukki: Siis tarkoitat Obamaa ja Putinia? Ja että he kuvittelisivat, että lahja olisi toiselta. Ovelaa, mutta voisi toimia!
Pakkasukko: Viime vuonna kummallekin taisi mennä partavettä vai muistanko väärin?
Joulupukki: Joo, tai sitten pyjama.
Mahtisaari: Hmm, aika tyls... siis klassisia lahjoja. Nyt voisimme kenties koota näiden materiaalisten seikkojen asemesta joulunajan rauhanpaketin.
Pakkasukko: Mitäs siellä voisi olla? Pomminpurkuvehkeitä, valkoisia lippuja, kyyhkysiä…
Joulupukki: Kyyhkysten toimittamisen kanssa pitää sitten olla tarkkana. Pari vuotta sitten yksi lähettämön kausityöläinen unohti tehdä pakettiin ilmareiät, arvaatte varmaan, miten siinä kävi.
Mahtisaari: Nyt mennään taas materian puolelle. Meidän pitää saada heidät uskomaan, että sovinto on ainut tie rauhaan. Että annettaisiin anteeksi jo menneet möhläilyt.
Pakkasukko: Meillähän on pääsy heidän ajatuksiinsa. Ujuttakaamme sinne myönteisiä ja suvaitsevaisia ajatuksia.
Joulupukki: Pitäisikö näitä heittää myös Lähi-idän suunnalle?