Pääkirjoitus: Urheilu

JUSSI LAHTINEN

Urheilu-kirjoituskutsu-2.png

Jalkapallon potkiminen tiistaisin Pyynikin palloilukentällä ja lentopallon läiskiminen Wivi Lönnin koululla keskiviikkoisin ovat hektisen arkeni hengähdystaukoja. Leikkimielisen kisailun jälkeen kroppa saattaa olla väsynyt, mutta mieli sitäkin kirkkaampi. Samoin jokakeväinen jännitys siitä, kuinka pitkälle Tampereen Tappara tänä vuonna jääkiekkoliigassa etenee, pysäyttää elämän aina tietyin väliajoin pariksi tunniksi. Keskittyminen lempijoukkueen otteluun saa muun maailman kiireet tuntumaan merkityksettömiltä. Urheilu onkin minulle henkilökohtaisesti ennen kaikkea rentoutumisen ja hyvän olon lähde, joka auttaa pääsemään irti elämän vakavammasta puolesta – ”aikuisten elämästä”. Mutta kun katse käännetään omasta itsestä kohti maailmaa ja sen valtarakenteita, muuttuu myös urheilu monimutkaiseksi vyyhdiksi.

Tämänkertaisen Hybriksen aloittaa Samuli Ojan essee, jossa pohditaan urheilun ja etiikan suhdetta. Esimerkiksi dopingaineiden käyttö ja arvokisojen kisaisännyyden myöntäminen ovat usein eettisten keskustelujen aiheina, jolloin vahvat ja vakuuttavat näkemykset saattavat saada objektiivista tosiasiaa muistuttavan aseman. Ojan esseen keskiössä on filosofi Edvard Westermarck (1862–1939), joka problematisoi objektiivisten moraalisten totuuksien olemassaoloa. Ojan mainiota vertauskuvaa lainatakseni: urheilun eettiset ”kuumat perunat” eivät ole niin helposti kuorittavissa kuin aluksi saattaa näyttää.

Timi Kärki vie lukijan historialliseen aikakauteen, jossa arkinen urheilu ja politiikka kulkivat käsi kädessä. Artikkelissa seurataan kajaanilaisten urheiluseurojen poliittista toimintaa sisällissodan jälkeisinä vuosina. Tällöin yhteiskuntaluokka jakoi myös urheiluseuroja kahtia. Se, heititkö keihästä Kainuun Kipinän vai Kainuun Kisan jäsenenä, ei ollut yhdentekevää. Jos luokka erotti sotien välisessä Suomessa urheilijat toisistaan, niin 1980-luvulla eroavaisuuksia tuotti sukupuoli. Sofia Viitalan artikkelissa palataan vuoden 1984 Los Angelesin kesäolympialaisten tunnelmiin. Viitala esittelee artikkelissaan lehdistön tapaa korostaa naisurheilijoiden urheilusuorituksiin liittymättömiä piirteitä – esimerkiksi ulkonäköä, äitiyttä tai parisuhdestatusta. Artikkeli antaa aihetta lukea myös tämän päivän urheilujournalismia uudella, kriittisellä otteella.

Myös Noora Honkasen artikkeli sivuaa sukupuolitematiikkaa. Artikkelissa tosin siirrytään urheilukentiltä toimiston puolelle. Honkanen analysoi naisurheilujohtajien ammatillisen identiteetin rakentumista alalla, jossa naiset ovat selvästi vähemmistössä johtopaikoilla. Honkasen haastattelemien naisten johtajaidentiteetit rakentuvat intersektionaalisesti, jolloin vahva ammatillinen osaaminen saattaa nivoutua yhteen sukupuolen tuottaman vähemmistöaseman kanssa. Timo Kopomaa taas johdattelee lukijan höntsäilykulttuuriin pariin. Höntsäilyllä tarkoitetaan leikkimielisiä pallopelejä, joita pelataan satunnaisin joukkuein. Kopomaa käy läpi höntsäilyn stressistä vapauttavia piirteitä, mutta tuo samalla esiin yhteisöllisen pelailun yhteiskunnallisia puolia. Esimerkiksi maahan muuttaneelle nuorelle höntsäily voi olla yksi vaivattomimmista tavoista tutustua ihmisiin uudessa kotimaassa. Edes mahdollinen kielimuuri ei ole este toveruudelle pelikentillä.

Numero tarjoaa lukijalle myös kaksi kirja-arviota. Ville Vahosalmi arvioi David Berryn teoksen Tennis radikaali historia (Vastapaino, 2021). Vahosalmi muistuttaa – sekä Berryn teokseen että omakohtaisiin kokemuksiin vedoten – että tenniksen hieman elitistinen maine ei ole täysin ansaittu. Tennis on ollut historiansa aikana myös työväestön ja vähemmistöjen peli. Heikki Mikkonen taas arvioi poliitikkona parhaiten tunnetun Paavo Arhinmäen muistelmateoksen Kaiken se kestää – Maajoukkuekannattajan tunnustukset (WSOY, 2021). Arvion mukaan teos on mielenkiintoinen sekoitus Suomen jalkapallomaajoukkueen fanin muistelmia sekä suomalaisen yhteiskunnan kärkipaikoilla toimineen poliitikon jälkianalyysiä menneestä.

Toden totta, urheilu ei ole vain välitöntä hauskanpitoa tai kunnon ylläpitämistä, vaan myös eettisiä dilemmoja, historiaa, politiikkaa sekä valtakamppailuja niin median, kabinettien kuin urheilukenttienkin puolella.

Ajatuksia herättäviä lukuhetkiä kaikille!

Takaisin lehden sisällysluetteloon