Retuperällä olevat talousasiat jaksavat puhuttaa niin mediassa kuin politiikassakin, mutta miten vyönkiristysvuodet näkyvät viihteen, kuten vaikkapa musiikin saralla? Hybriksen toimituskunta kasasi kokoon lamaraadin, joka kuunteli, analysoi ja arvosteli joukon 90-luvun lamavuosien tunnelmaa huokuvia kappaleita legendaarisen Levyraadin hengessä.

4. Arto Tamminen: Neljän ruuhka

Susanna: 1990-luvulla sai aika ajoin levykaupoista cd-levyostosten kylkiäisenä Bonus CD -nimisiä levyjä, joita ei siis voinut erikseen ostaa. Minä sain vuonna 1994 Bonus CD 2 -levyn, kun isäni osti minulle elämäni ensimmäiset stereot ja cd-levyt (Taikapeili: Suuri salaisuus ja Magic Affair: Omen). Kaikki mainitut levyt ovat edelleen osa levykokoelmaani.

Arto Tammisen Neljän ruuhka on surumielinen hetkessä elämisen kuvaus. Kappaleen kertoja katselee iltapäiväruuhkan ihmisiä ja pohtii heidän kohtaloitaan. Keskeisin sanoma on, että vaikka ihmiset kulkevat toistensa ohi arjessa, sen iloissa, suruissa ja haasteissa, meissä kaikissa on kuitenkin jotain samaa: onnen ja rakkauden etsintää, unelmoinnin taitoa. Talous- tai muistakaan tilanteista riippumatta.

Raadin kommentit: Arto Tammisen Neljän ruuhkan voisi hyvin kuvitella soineen illan viimeisenä hitaana jossain lama-ajan hämyisessä juottolassa. Kappaleen kaihoisa tunnelma sekä kosketti että pidemmän päälle kyllästytti, laulu kun ei tuntunut päättyvän milloinkaan. “Arjen balladi, joka kuvaa myös tätä päivää”, linjasi Anna.

Raadin pisteet: Anna 7, Jari 7, Matleena 7, Reetta 6

Pistesaldo: 27 pistettä

4. Matti Esko: Huomenta Suomi

Anna: Helsingin herrat. Piste.

Raadin kommentit: Huomenta Suomi sai kiitosta positiivisena lamabiisinä. “Se on luterilaisen työmoraalin kuvaus”, summasi Jari. Huoltoasemalla syöty juustosämpylä vetosi etenkin Susannaan ja Reettaan. Susannalle se toi mieleen lapsuusajan automatkat. Juustosämpylä huoltsikalla on aito kokemus, sillä se erosi tavanomaisesta matkanteosta: yleensä mukana oli kotona pakatut eväät ja nuhjaantuneet kurkut. Huoltoasemalla syöminen oli harvinaista herkkua. Reetta sen sijaan kritisoi kuvausta: kappaleen kertoja marttyyrinä syö “vain juustosämpylän”. Kertojassa oli hänen mielestään myös jotain itsekästä, sillä työtä tekevä kertoja jättää laman vaikutukset huomioimatta. Anna kuitenkin löysi asetelman toisinpäin kääntäneen tulkinnan: “Tämä on lama-ajan fantasia.” Valtateitä etenevästä videosta historiallisesti tarkkanäköinen raatimme löysi anakronismin, joka Jarin kohdalla myös laski kappaleen saamaa pistemäärää: ABC-huoltoasemat eivät sopineet kappaleen ajankuvaan. Kappale päätyi lopulta jakamaan neljännen sijan Neljän ruuhkan kanssa.

Raadin pisteet: Jari 7, Matleena 6, Reetta 6, Susanna 8

Pistesaldo: 27 pistettä

3. Frederik: Markkinarako

(TOIM. HUOM. Alkuperäiseen Hybriksen artikkeliin 30.4.2013 linkitetty Youtube-tili on poistettu.)

Jari: En voi sanoa muistavani Frederikin Markkinarako-biisiä iloiselta 90-luvulta, mutta 2000-luvulla Youtubella on tapana korjata tämänkaltaiset ongelmat. Biisin lataajan nimimerkki Junttidiskokunkku lupasi toki hyvää, mutta alkuintro vakuutti minut lupullisesti biisin yhteiskunnallisesti kantaa ottavasta otteesta ja menevästä meiningistä – juuri kuten hyvän lamabiisin pitääkin. Osittain juuri tämä kappale toimi innoittajana koko lamaraadille ja vuoden 1991 Syksyn sävel -kilpailun kappale iskeekin syvälle ysärilaman ytimeen.Lama ei lannita. Hei, hei, ja lempi voiton vei!

Raadin kommentit: Frederikin Markkinarako-kappaleessa raatimme oli aistivinaan hivenen ironiaa. “Reaktioni on sekoitus ihailua ja inhoa”, sanoi Matleena silminnähtävästi hieman hämmentyneenä. Kappaleesta löydettiin tissibaarien tunnelmaa. Kertosäettä pidettiin taidokkaana, mutta alussa esiintynyt, kappaleen pääriimiä (“takoa takoa markkinarakoa”) hokeva teema jäi valitettavasti tässä muodossa myöhemmin hyödyntämättä. Kappaleesta välittyi selvää kapitalismikritiikkiä ja sanoma oli kaunis: rakkaus voittaa rahan.

Raadin pisteet: Anna 8, Matleena 7, Reetta 8, Susanna 8

Pistesaldo: 31 pistettä

2. Kikka: Käyrä nousemaan

(TOIM. HUOM. Alkuperäiseen Hybriksen artikkeliin 30.4.2013 linkitetty Youtube-tili on poistettu.)

Reetta: Hankin kahden ystäväni kanssa kokoelma-cd:n Timanttista jyystöä vol 1 Varkauden Prismasta viime kesänä ollessamme taantuma-ajan autoilulomalla Savossa. Kikan biisin reipas rytmi ja lamatunnelmiin kekseliäiden metaforien kautta paneutuva sanoitus nostivat matkatunnelman kattoon. Raadille esittelen kappaleen viehkeänä videona, joka on esitetty Levyraadissa vuonna 1993.

Raadin kommentit: Kikan Käyrä nousemaan sai raatilaiset riemastumaan: käsittämättömän kaksimielisten sanojen ja menevän rytmin vaikutusta tehosti vielä video, jolla tämä nyt jo edesmennyt “eufemismien herttuatar” ketkuttaa lanteitaan ja luo katsojaan vihjailevia silmäyksiä. “Talouselämän kannatuslaulu!”, kommentoi Susanna. Laulussa kuvailtu “lommollaan oleva tilipussi” täytti Reetan pään kyseenalaisilla mielikuvilla. Sanoitus keräsi kuitenkin kehuja, sillä kielikuvien katsottiin palvelevan hyvin kappaleen monitulkintaista sanomaa. Lopuksi Kikka julistettiin “feministis-pornografisen popin”, tuon melko harvinaisen musiikkigenren, airueksi.

Raadin pisteet: Anna 8, Matleena 8, Jari 9, Susanna 9

Pistesaldo: 34 pistettä

1. Leevi and the Leavings: Elina, mitä mä teen?

Matleena: Kappale on vuonna 1988 julkaistulta levyltä Häntä koipien välissä, joka on yhtyeen kuudes albumi. Vaikka kyseinen biisi ei sijoitu ajallisesti varsinaisiin lamavuosiin, sen kuristava toivottomuus ja harmaa alakulo kuvaavat hyvin 90-luvun alun ilmapiiriä. Elina, mitä mä teen? ennakoi vaikuttavasti lamakauden tunnelmia ja puristaa kuulijan sydämen vereslihalle. Kenties Gösta Sundqvist oli sivutoiminen oraakkeli.

Raadin kommentit: Seuraavalla kappaleella oli dramaattinen vaikutus riehakkaaksi yltyneeseen tunnelmaan: Leevi and the Leavingsin Elina mitä mä teen? sai raadin jäsenet hetkessä hiljaisiksi. “Synkkää kamaa”, Jari totesi. Kuolleelta vaimoltaan neuvoja kyselevä laulun mies innoitti Annan kutsumaan kappaletta “lama-ajan rukoukseksi”. Raadin Leevi-fanit olivat yhtä mieltä siitä, ettei sävellys kuulu yhtyeen parhaimpiin, mutta kappaleen katsottiin kuitenkin “kiteyttävän lama-ajan todellisuuden” hienosti, ja tämä näkyi myös pistesaldossa.

Raadin pisteet: Anna 10, Jari 8, Reetta 8, Susanna 10

Pistesaldo: 36 pistettä