Pääkirjoitus: Historiantutkimuksen uudet tekijät

Matleena Sopanen & Jussi Lahtinen

188965636_476652616932285_4616025359887154072_n.png

Hyvä lukija, näet edessäsi Hybriksen erikoisnumeron, lajissaan ensimmäisen. Tässä numerossa ei ole kokoavaa teemaa, vaan numero rakentuu tietyn kirjoittajaprofiilin ympärille – numeron kaikki kahdeksan artikkelia ovat nimittäin yliopiston perustutkinto-opiskelijoiden kirjoittamia.

Vuoden 2021 alussa Tampereen yliopistossa järjestettiin Historiantutkijan artikkelipaja -kurssi. Kurssi kohdennettiin erityisesti historian pääaineopiskelijoille. Kurssilla opeteltiin tieteellisen artikkelin kirjoittamista – muun muassa sitä, miten aihe rajataan, miten artikkelia voi alkaa koostaa, miten palautetta annetaan ja otetaan vastaan sekä miten tekstiä muokataan palautteen pohjalta. Kurssin lopputyönä opiskelijat kirjoittivat tieteellisen artikkelin, jota sai halutessaan tarjota Hybrikseen julkaistavaksi. Tämä numero koostuu näistä, julkaisuvalmiiksi jalostetuista kurssiartikkeleista.

Artikkeleiden teemat ja aiheet ovat vaihtelevia. Ne liikkuvat eri ajoissa ja paikoissa, ja kirjoittajat lähestyvät aiheitaan erilaisin metodein. Artikkeleiden pohjalta on mahdollista tehdä varovainen johtopäätös, että ainakin Tampereen yliopistossa historiantutkimuksella on humanistiset juuret mutta myös vahvasti yhteiskuntatieteellinen pohjavire. Artikkeleissa avataan kiitettävän tarkasti tutkimusprosesseja sekä metodeja ja kiinnitetään tutkimukset vakuuttavasti erilaisiin teoreettisiin viitekehyksiin. Moni artikkeli rakentuu monitieteellisyyden ympärille – muun muassa tulevaisuudentutkimus, kirjallisuudentutkimus sekä narratiivinen tutkimus ovat läsnä tässä numerossa. Opiskelijat näyttävätkin sisäistäneen ajatuksen siitä, ettei nykyhistoriantutkimukselle enää riitä pelkkä lähdekriittisen otteen painottaminen. 

Samalla artikkelit ovat yksi osoitus orastavasta uudesta lähdevallankumouksesta, joka liittyy niin sanottuun digitaaliseen humanismiin. Useat artikkelit käyttävät hyväkseen Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen valtaisaa arkistoa (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu), johon suosittelemme kaikkien historiasta kiinnostuneiden tutustuvan. Lähdeaineistojen digitointi tulee olemaan historiantutkimuksessa aikamme suuri mahdollisuus – ja haaste.

Kaikilla kirjoittajilla artikkelin aihe kiinnittyy tavalla tai toisella tekeillä olevaan pro graduun. Vain vilkaisu sisällysluetteloon osoittaa sen, kuinka monimuotoinen kenttä historian oppiala on. Aiheet vaihtelevat aina muinaisihmisten elämän spekulatiivisesta tarkastelusta 1960-luvun seksuaalivallankumoukseen asti. Laajaa kiinnostusta voi havaita erityisesti Suomen kohtalon vuosia kohtaan. Sisällissota, toinen maailmansota ja näiden jälkijäristykset kiehtovat yhä uusia sukupolvia. Numero tarjoaakin tuoreita näkökulmia perinteisiin aiheisiin, muun muassa sotaan, uskoon, politiikkaan ja rauhaan paluuseen. Välillä numerossa liikutaan myös Suomen ulkopuolella, tarkemmin sanottuna 1800-luvun Irlannissa ja Skotlannissa. 

Erikoisnumeron nimi “Historiantutkimuksen uudet tekijät” pitää sisällään viestin. Hybris perustettiin aikanaan siksi, että opiskelijoiden tekemää työtä voitaisiin tuoda paremmin näkyväksi. Opiskelijat ympäri Suomen tekevätkin koko ajan tutkimustyötä, joka konkretisoituu kurssiartikkeleiksi ja opinnäytetöiksi. Uskomme, että opiskelijoiden työn tulisi tulla näkyviin myös julkaistujen ja toimitettujen artikkelien muodossa. Tämä erikoisnumero muistuttaa osaltaan siitä, ettei tieteellisen tekstin kirjoittaminen edellytä tohtorin papereita.

Artikkelin kirjoittaminen on myös mahdollisuus haastaa itseään. Kirjoitusprosessin läpikäyminen voi edistää merkittävästi esimerkiksi opinnäytetyön valmistumista, mutta on ylipäänsä tärkeää luetuttaa kirjoituksiaan muilla. Omasta tekstistä saatu palaute auttaa hahmottamaan asiakokonaisuuksia ja omaa kielenkäyttöä uudella tavalla. Kirjoittamalla opiskelijat oppivat sekä ottamaan vastuuta tutkimuksestaan että tuntemaan siitä ylpeyttä. Toivommekin Hybriksen toimituskunnan keskuudessa, että perustutkinto-opiskelijat tarttuvat kynään ja tarjoavat artikkeliehdotuksiaan Hybrikseen, ja muihin julkaisuihin, yhä enenevissä määrin. Teidän tutkimustyönne on arvokasta.

Ilahduttavia lukuhetkiä historian pyörteissä!

Takaisin lehden sisällysluetteloon