”Ruumis kuljetettiin välittömästi Pyhän Thomasin sairaalaan, ja kun miesten vaatteet riisuttiin hänen yltään, kaikkien paikalla olleiden hämmästykseksi, eikä yhtään vähempää naiselle, jonka kanssa kuollut oli mennyt naimisiin 21 vuotta sitten, paljastui, että kuollut oli naisellista sukupuolta.”¹ Vaatteiden riisumisen kautta “totuus” James Allenin sukupuolesta, jonka hän oli niin taidokkaasti salannut, selvisi kaikille hänet tunteneille.

Tässä artikkelissa tutkin sanomalehdissä julkaistuja kuvauksia kahdesta biologisesta naisesta, jotka elivät elämäänsä miehinä. Selvitän, miten tiukat käsitykset sukupuolesta olivat poikkeavien yksilöiden hyödynnettävissä taustoittamalla 1800-luvun brittiläisiä sukupuolinormeja, kuten ulkonäköä ja käyttäytymistä. Taustoituksen myötä vertailen sukupuolen kulttuurisia vaatimuksia artikkeleissa esiintyvien henkilöiden kuvailtuun toimintaan.

Tutkimukseni lähtökohdat ja suuntaus ovat osa viimeaikaista muutosta tutkia sukupuolinormeja rikkoneita yksilöitä mahdollisina transihmisinä, joiden syy tai halu liikkua yli sukupuolirajojen ei välttämättä ollut seksuaalisuuteen liittyvä. Etenkin 1980–1990-luvuilla historian- ja sukupuolentutkimus tulkitsivat miehinä eläneiden naisten olleen lesboja, jotka hyödynsivät vastakkaisen sukupuolen ulkonäön ja käyttäytymisen omaksumista elääkseen rakastettunsa kanssa. Tätä mahdollisuutta ei voida sulkea pois, mutta toista näkökulmaa asiaan ovat tuoneet esille esimerkiksi sukupuolihistorian tutkija Emily Skidmore vuonna 2017 julkaistussa teoksessaan True Sex – The Lives of Trans Men at the Turn of the Twentieth Century sekä yhteiskunta- ja kulttuurihistorioitsija Jen Manion vuonna 2020 julkaistussa teoksessaan Female Husbands – A Trans History.

Analysoimani aineistot ovat kaksi sanomalehtiartikkelia, joista ensimmäinen on vuonna 1829 The Port of Spain Gazettessa julkaistu James Allen -nimisestä henkilöstä kertova artikkeli ”The Female Husband”.² Toinen hyödyntämäni artikkeli on ”’Harry’ Stokes, the Man-Woman”, joka ilmestyi vuonna 1859 Portland Transcriptissä.³ Artikkelit ovat elämänkerrallisia kuvauksia Stokesin ja Allenin elämänvaiheista ja siitä, miten heitä ympäröineet ihmiset heidät näkivät. Elämän kuvaamisen lisäksi tekstit keskittyvät myös henkilöiden kuolemien jälkeisiin tapahtumiin, kuten biologisen sukupuolen selviämiseen.

Molemmat artikkelit ovat Ison-Britannian ulkopuolella julkaistuja, eivätkä ne sisällä käsittelemiensä henkilöiden omaa ääntä tai näkökulmaa. Niitä ei siis voida pitää objektiivisina kuvauksina tutkittavien henkilöiden elämistä. Näiden tekijöiden perusteella olen valinnut tutkimusmetodeikseni diskurssianalyysin sekä mikrohistorian tutkimustekniikat. Etenkin diskurssianalyysin avulla pääsen tarkastelemaan sitä, millaisia merkityksiä tietyillä toimintatavoilla oli sukupuolen kannalta, ja miten yksilöt saattoivat hyödyntää näitä kulttuurisia merkityksiä elääkseen vastakkaisessa sukupuoliroolissa. Mikrohistorian tutkimuskentälle tutkimukseni sijoittuu, koska tutkin yksilöiden kautta suurempaa yhteiskunnallista ilmiötä ja sen piirteitä.

Diskurssianalyysin lisäksi hyödynnän teorioita ja näkökulmia sosiologiasta, sukupuolentutkimuksesta sekä queer-tutkimuksesta. Aineiston analyysiä pohjustaa etenkin sosiaalikonstruktionismi, jonka kautta esimerkiksi sukupuoli ja seksuaalisuus näyttäytyvät sosiaalisesti rakennettuina, aina muuttuvina malleina ja kategorioina, jotka eivät ole essentiaalisia. Tämä näkökulma mahdollistaa laajemman näkymän sukupuolihistoriaan, ja auttaa antamaan uudenlaisia selityksiä sukupuolinormeja rikkoneiden henkilöiden toiminnalle.

Sen lisäksi, että sukupuoli voidaan nähdä konstruktiona, voidaan sen sisältö jakaa myös biologiseen sekä sosiaaliseen tai koettuun sukupuoleen. Biologisella sukupuolella tarkoitetaan sukupuolta, joka on syntymässä määrätty, kun taas sosiaalinen sukupuoli voidaan ymmärtää normeina ja piirteinä, joita yksilö ilmentää. ⁴ Tämä jako ei kuitenkaan ole ongelmaton, sillä biologinen sukupuoli voidaan yhtä lailla nähdä konstruktiona kuin sosiaalinen sukupuolikin. Tässä artikkelissa käytän kuitenkin termejä ”biologinen nainen” tai ”miehenä elänyt biologinen nainen”, sillä 1800-luvun käsitykset sukupuolesta eivät erottaneet sukupuolen kahta ulottuvuutta. Koska sukupuoleen liitettyjen kulttuuristen ja sosiaalisten piirteiden katsottiin seuraavaan suoraan yksilön anatomiasta, auttaa biologista sukupuolta korostavien termien käyttö tutkittavan ilmiön ymmärtämistä. Tutkimuseettisestä näkökulmasta käsitys kahtia jaetusta sukupuolesta on myös tärkeä, sillä se mahdollistaa neutraalin tavan kuvailla tutkimuskohteita eikä pyri asettamaan heitä kategorioihin, jotka ovat anakronistisia ja yksilön kokemuksesta riippuvaisia.

Eettinen näkökulma liittyy myös ”trans” ja ”transihminen” termien käyttöön tutkimuksessa. Nämä toimivat kattotermeinä kuvaamaan yksilöitä, joiden sosiaalisen tai biologisen sukupuolen ilmenemistavat rikkovat kulttuurisia käsityksiä ja normeja sukupuolesta. ⁵ Tällaiset laaja-alaiset termit, jotka sisältävät esimerkiksi transukupuoliset, muunsukupuoliset sekä sukupuolettomat henkilöt, mahdollistavat ”poikkeaviin” sukupuolen ilmentymiin liittyvän historiallisen tutkimuksen ilman, että tutkimus määrittelee kohteensa kokemusta anakronistisesti.

Keskiluokkainen sukupuoli ja naisaviomiehet

Jotta analysoitavaa aineistoa olisi mahdollista tulkita, on 1800-luvun sukupuolinormeihin vaikuttaneita sosiaalisia ja kulttuurisia ilmiöitä aiheellista taustoittaa. Poliittiset muutokset ja teollistuminen olivat merkittäviä tekijöitä, joiden kautta sukupuoleen liitetyt piirteet saivat merkityksiä.

Muutos kohti 1800-luvun sukupuolinormeja alkoi 1700-luvun taloudellisista muutoksista. Teollistumisen alku ja kehitys sekä kapitalismin nousu muutti tapoja, joilla sosiaalinen tila rakennettiin ja nähtiin. Keski- ja yläluokkaisiin koteihin kerääntyneet mukavuudet raivasivat tietä ajatukselle kodista naisen paikkana, samalla kun perheen pää, eli mies osallistui julkiseen elämään ja politiikkaan. ⁶ Näissä yhteiskuntaluokissa alkanut siirtymä kohti ideaalia naisesta kodin hengettärenä vakiintui myöhemmin 1800-luvun alkupuolella ihanteelliseksi tavaksi elää.

Poliittinen liikehdintä Ison-Britannian sisällä, joka yltyi entisestään Ranskan suuren vallankumouksen seurauksena, antoi oman panoksensa sukupuolinormien muutokseen. Keskiluokka alkoi kyseenalaistaa vallinneita käsityksiä kansalaisuudesta ja poliittisista oikeuksista, jotka sallittiin vain yläluokkaisille miehille. Porvarillisten miesten vaatimukset mahdollisuuteen poliittisesta osallistumisesta perustuivat heidän asemalleen perheitänsä elättävinä isinä ja aviomiehinä. Argumenteissa toistuivat myös heidän itsenäisyytensä ja maskuliinisuutensa, jotka kuuluivat aikakauden ihanteeseen hyveellisestä miehestä. ⁷

Keskiluokan poliittiset vaatimukset alkoivat 1700-luvun loppupuolella levitä myös työväenluokan keskuuteen. Sen lisäksi, että työväenluokkaiset miehet vaativat tasa-arvoisuutta korkeampien yhteiskuntaluokkien miesten kanssa, alkoivat myös vaatimukset naisten kansalaisuudesta nostaa päätään, vaikka saavutukset tällä saralla jäivätkin pieniksi. ⁸ Merkittävä syy vähäiselle kehitykselle oli se, että työväenluokkaiset miehet hyödynsivät erittäin tiukkoja käsityksiä sukupuolesta sekä feminiinisyydestä ja maskuliinisuudesta saavuttaakseen tavoitteensa. Hallitsevan luokan eli aristokraattien kuvailtiin esimerkiksi olevan naisellisia ja täten heikkoja sekä epämaskuliinisia hienoissa, pröystäilevissä asuissaan. ⁹ Yritykset parantaa miesten oikeuksia perustuivat siis ylemmyyden osoittamiseen naisiin verrattuna, mikä vaikeutti naisten oikeuksien parantamista.

Työväenluokkaisten miesten hyödyntämät ideat naisellisuudesta ja miehisyydestä olivat keskiluokkaista alkuperää, ja 1800-luvulle tultaessa miehen asema perheen elättäjänä oli noussut kulttuuriseksi normiksi, jonka tavoittelua pidettiin tärkeänä. Mukautuminen normiin perhekeskeisestä ja kunniakkaasta miehestä toimi tapana saada poliittista vaikutusvaltaa, ja lupaus vakaasta elämästä ja avioliitosta houkutteli naisia. Käytännössä tämän ihanteen saavuttaminen oli kuitenkin erittäin vaikeaa. Työmiehen ansaitsema palkka ei ollut läheskään aina riittävä perheen elättämiseen, ja suurin osa työläismiesten vaimoista teki myös töitä. ¹⁰

1700-luvulta periytyneet ja 1800-luvulle tultaessa vakiintuneet sukupuolinormit olivat siis vahvasti sidoksissa politiikan ja talouden suuriin muutoksiin. Kulttuuriset piirteet sekä instituutiot, kuten avioliitto, saivat uusia sekä entistä vahvempia poliittisia ja moraalisia merkityksiä. Feminiinisyyden ja maskuliinisuuden piirteet kiinnittyivät entistä kovemmin kahtia jaettuun sosiaaliseen tilaan, jossa miehen paikka oli töissä tai politiikassa ja naisen paikka kotona taloutta hoitamassa.

Näihin sukupuolinormeihin liitettyjä merkityksiä heijastaa se, millaisina sukupuolen ilmaisuina ”poikkeavat” yksilöt nähtiin. Miesten vaatteisiin pukeutuneet biologiset naiset, jotka esiintyivät miehinä ja joskus menivät naimisiin naisten kanssa, ovat historiallisena ilmiönä melko yleinen. Tällaiset henkilöt olivat aikalaisille tuttuja jo ennen 1700-lukua, mutta ilmiö nousi yleiseen tietoisuuteen kirjailija Henry Fieldingin vuonna 1746 julkaistun kirjan The Female Husband myötä. ¹¹ Fieldingin popularisoima käsite ”female husband” eli naisaviomies on tärkeä tutkimieni aineistojen sekä miehinä eläneisiin biologisiin naisiin liittyvän ilmiön yleiseen ymmärtämiseen, sillä se kuvastaa aikakauden rajattua käsitystä sukupuolesta ja siihen liittyneistä normeista.

Esimerkiksi transhistoriaa tutkinut Manion on analysoinut Fieldingin kirjoittamaa tarinaa. Manionin mukaan Fielding kertoo teoksessaan väritetyn ja vain löyhästi totuuteen perustuvan tarinan Charles/George Hamiltonista, miehenä esiintyneestä biologisesta naisesta, joka meni naimisiin hänen sukupuolestaan tietämättömän naisen kanssa. Aviomiehen syntymässä määrätyn sukupuolen selvittyä Hamiltonin vaimo haastoi tämän oikeuteen. ¹²

Fieldingin käyttämä käsite oli tapa ymmärtää käyttäytymistä ja ilmiötä, joka ei sopinut niitä kohtaavien kulttuuriseen käsitykseen sosiaalisista kategorioista kuten sukupuolesta sekä seksuaalisuudesta. Naisaviomiesten normaalista eroava käyttäytyminen toi mukanaan niin hämmennystä ja epävarmuutta kuin kiinnostustakin. Susan Clayton tuo artikkelissaan ”Can Two and a Half Centuries of Female Husbands Inform (Trans)Gender History?” esille, kuinka naisaviomies on käsitteenä oksymoroninen, eli se sisältää kaksi kulttuurisilta merkityksiltään yhteensopimatonta sanaa. Aviomiehen sosiaalinen rooli, jonka kulttuuriseen määritelmään kuului henkilön biologinen miehuus, sulki ulkopuolelleen biologiset naiset. Claytonin mukaan sanaa käytettiin kuvaamaan epätodelliselta ja vaikeasti hahmotettavalta tuntuvaa ilmiötä jo olemassa olevien kulttuuristen merkitysten avulla. ¹³

Tutkimissani artikkeleissa hyödynnettiin runsaasti Claytonin kuvailemaa ristiriitaista puhetapaa. Naisaviomiehen lisäksi miehenä eläneitä biologisia naisia saatettiin kutsua esimerkiksi ”miesnaisiksi”. Seuraavaksi kuvailen artikkeleissa esiintyneiden henkilöiden elämiä yleisluontoisesti ennen aineiston tarkempaa analyysia.

Ensimmäisen, vuonna 1829 julkaistun artikkelin aiheena on naisaviomieheksi kuvaillun James Allenin elämäntarina. 1700-luvun loppupuolella syntynyt Allen avioitui vuonna 1803 Mary-nimisen naisen kanssa parin tapailtua muutaman kuukauden ajan. Vaimo kuvaili hänen olleen ennen avioitumista romanttinen ja huolehtivainen, mutta avioliiton myötä hän muuttui vetäytyneeksi ja vältteleväksi. Ennen pitkää aviopari päätyi Lontooseen, jossa Allen pääsi töihin laivanrakentajaksi telakalle. Telakalla sattuneen onnettomuuden seurauksena kuolleen Allenin biologinen sukupuoli selvisi hänen vaimolleen sekä laajemmalle yleisölle. Sitä ennen kukaan ei artikkelin mukaan ollut aavistanut hänen ”salaisuuttaan”. ¹⁴

Toinen, vuodelta 1859 oleva artikkeli kertoo 60-vuotiaasta Harry Stokesista, Manchesterissa eläneestä mainetta niittäneestä muurarista. Stokesin lapsuudesta ja nuoruudesta kerrotaan artikkelissa melko paljon. Jo lapsena pojaksi pukeutunut ja kotoa karannut Stokes eli lähes koko elämänsä miehenä, ja hän oli tiivis osa työyhteisöään. Hän ehti avioitua elämänsä aikana kahdesti. Molemmat hänen vaimoistaan olivat leskiä. Stokesin ”oikeasta” sukupuolesta oli liikkunut huhuja jo ennen hänen itsemurhaansa, mutta biologinen sukupuoli varmistui lopullisesti ruumiinavauksen yhteydessä. ¹⁵

Ulkonäkö ja aineeton muutos

Henkilön, joka tunnettiin nimellä Harry Stokes kerrottiin omaksuneen syntymäsukupuoltaan vastakkaisen sukupuoliroolin jo lapsena: ”Ollessaan kahdeksanvuotias, hän laittoi päälleen repaleiset pojan vaatteet, ja lähti kohti avaraa maailmaa.” ¹⁶ Kummassakin artikkelissa miehille ominaiset vaatteet liitettiin jonkinlaiseen muutokseen niitä käyttävän kehossa. Biologisen naisen oli mahdollista elää miehenä, koska muille hän näytti mieheltä.

Ulkonäön merkitystä sosiaalisen sukupuolen vaihtamiseen on mahdollista ymmärtää hyödyntämällä teoriaa aineettomasta muutoksesta (incorporeal transformation). Aineeton muutos on etenkin kielenkäyttöön liittyvä ilmiö, jossa sanat muuttavat sitä, miltä todellisuus näyttää. Merkittävässä asemassa ovat henkilöiden kuvailuun käytetyt sanat. Muutoksen aineettomuudella viitataan siihen, ettei sanojen käyttäminen muuta fyysisesti mitään niiden kohteessa. ¹⁷ Tällainen muutos on sidoksissa diskursseihin, eli tapoihin antaa merkityksiä asioille. Käsitteet, kuten nainen ja mies, sisältävät merkityksiä, jotka ovat kulttuurisesti sidonnaisia. Näihin sanoihin voidaan liittää niin tietyt biologiset piirteet kuin myös tietynlaiset tavat pukeutua tai käyttäytyä. Koska diskurssit ovat tiivis osa todellisuuttamme ja usein huomaamattomia, ohjaavat ne tapojamme nähdä asioita.

Näkemisen tavat ovat analyysissani keskeisiä. Vaikka aineettoman muutoksen teoria liittyy kielenkäyttöön, on siitä hyötyä, kun vaatteiden ja ulkonäön merkitystä tiettyyn sukupuoleen liittämiselle halutaan ymmärtää. Ulkonäön piirteet sisälsivät maskuliinisuuteen sidottuja merkityksiä, ja omaksumalla nämä piirteet sosiaalinen todellisuus yksilön ympärillä vaikutti muuttuvan.

Sekä Allenin että Stokesin kuvailtiin käyttäneen maskuliinisia vaatteita, joskin tarkemmat kuvaukset heidän yleisilmeestään jäävät artikkeleissa vähälle. Erityisesti mainitaan heidän ammatteihinsa kuuluneet vaatteet, Stokesilla muurarin ja Allenilla laivanrakentajan. ¹⁸ Ammattiin liitettyihin vaatteisiin saattoi sisältyä useita merkityksiä, kuten maskuliinisuus ja yhteiskuntaluokka. Teksteissä kuvaillut vaatteet olivat nimenomaan työläismiesten vaatteita.

Pelkät vaatteet eivät kuitenkaan yksin riittäneet sosiaalisen sukupuolen rajojen ylittämiseen. Myös kehon tuli vastata ainakin suurimmaksi osaksi maskuliinista ihannetta ja normia. Anatomian merkitys oli suuri, ja molemmat artikkeleissa kuvaillut henkilöt hyödynsivät rintakehän sitomista keinona korostaa maskuliinisuutta sekä todennäköisesti saadakseen vaatteet istumaan paremmin. Allen, joka kietoi liinan ylävartalonsa ympärille, kertoi vaimolleen käyttävänsä liinaa keuhkojensa suojaamiseen kylmältä ollessaan töissä laivanrakentajana. ¹⁹ Stokesin metodi ”suurien rintojen” peittämiseen oli samankaltainen, eli jonkinlaisen siteen kiertäminen rintakehän ympäri. ²⁰ Rintakehän litteys oli siis piirre, jonka saavuttamalla miehekkyyttä oli mahdollista korostaa.

Kehon ulkonäköön ja sen ominaisuuksiin liitettiin etenkin työväenluokkaisilla miehillä ajatus vahvuudesta, jota ruumiillinen työ vaati. Allenia ja Stokesia kumpaakin kuvailtiin vahvoiksi ja uutteriksi työntekijöiksi. 1800-luvun Isossa-Britanniassa raskaan ruumiillisen työn tekeminen merkitsi arvokkuutta, itsensä kehittämistä sekä ihanteellisen maskuliinisuuden, eli lihaksikkuuden ja voimakkuuden, osoittamista. ²¹ Näiden merkitysten yhdistäminen miesten kehoihin näkyy esimerkiksi siinä, miten Allenin voimakkuutta kuvailtiin hänen biologisen sukupuolensa selviämisen jälkeen. Hänen vahvuutensa kuvattiin olleen ”poikkeuksellista ottaen huomioon hänen sukupuolensa”. ²²

Kohdeartikkeleissa kuvaillut tavat saavuttaa miehen sosiaalinen rooli koostuivat maskuliinisten kehojen piirteiden ja ominaisuuksien sekä vaatteiden yhdistämisestä. Artikkelit kuitenkin osoittavat, että piirteiden yhdisteleminen saattoi mahdollistaa feminiinisiksi tulkittujen piirteiden huomiotta jättämisen katsojien silmissä.

Harry Stokes löysi ensimmäiseksi vaimokseen Betsyn, oluttupaa pitäneen naisen, jonka hän oli tuntenut jo jonkin aikaa. Tähän liittyneiden tapahtumien esittelyn yhteydessä Stokesin ulkonäköä kuvailtiin artikkelissa seuraavasti: ”Harry Stokes oli hyvännäköinen nuorimies, sillä vaikka hän oli alimittainen ja viiksetön, ja hänen kasvonsa olivat sileät kuin naisen, hän oli kehonrakenteeltaan vankka, hänen rintakehänsä oli laaja ja lantionsa leveä, jotka tekivät hänen ulkomuodostaan epätavallisen.” ²³ Stokesin ulkoiset piirteet olivat selkeästi ristiriidassa sukupuolinormien ihanteiden kanssa, mutta erityisen maskuliinisen merkityksen saaneet vahvuuteen viittaavat piirteet, kuten kehon vankkuus ja leveä rintakehä näyttivät hälventävän epäilyksiä hänen biologisesta sukupuolestaan. Yhdistettynä miehiltä odotettuun käytökseen sekä miehille tarkoitettuihin vaatteisiin miehuuteen sopimattomat piirteet saatettiin panna miesten luonnollisen erilaisuuden piikkiin. Tämä osoittaa, kuinka vahvasti yksilössä nähdyt piirteet saattoivat muuttaa sosiaalista todellisuutta.

Myös Allenista kirjoitetussa kuvauksessa esiintyy esimerkki vaatteiden merkityksestä kehon näyttämisessä maskuliinisemmalta. Vaatteet saattoivat nimittäin auttaa ulkopuolisille välittyvän maskuliinisuuden saavuttamisessa silloin, kun kehon muokkaaminen miehekkäämmäksi ei ollut mahdollista. Allenin kerrottiin aina käyttäneen kaulasta lantioon ulottunutta, flanellista tehtyä liiviä. Hänen vaimonsa, joka ei kertomansa mukaan ollut tietoinen aviomiehensä biologisesta sukupuolesta ennen tämän kuolemaa, kertoi Allen piilottaneensa kaulansa häneltä koko heidän avioliittonsa ajan. Kuvauksen mukaan Allenin kaula oli samankaltainen kuin muilla naisilla, tosin kuvausta siitä, millaiselta naisten kaulojen tyypillisesti odotettiin näyttävän ei annettu. ²⁴ Allenin käyttämä liivi saattoi olla erittäin tehokas keino maskuliinisuuden saavuttamisessa. Vaikka liivit olivat yleinen vaatekappale 1800-luvulla niin miehillä kuin naisillakin, saivat eri sukupuolille tarkoitetut vaatteet sukupuolittuneita merkityksiä. Käyttämällä miehille tarkoitettua liiviä, hän pystyi hyödyntämään sekä siihen liitettyä maskuliinista merkitystä kuin myös sen kykyä peittää ”naisellinen” kaula ja mahdollisesti muuttaa vyötäröä suoremmaksi ja maskuliinisen kehoihanteen mukaiseksi.

Sukupuolitettuja kulttuurisia merkityksiä saaneet ulkonäön ja kehon piirteet olivat välttämättömiä aineettoman muutoksen saavuttamiseksi. Tiukat normit siitä, miten mies ja nainen erosivat ulkoisesti toisistaan niin vaatteiden kuin anatomiankin kautta säätelivät voimakkaasti jokaista yksilöä – kaikkein eniten niitä, jotka halusivat syystä tai toisesta elää biologista sukupuoltaan vastakkaisessa sosiaalisessa sukupuolessa. Toisaalta joustamattomat normit saattoivat olla hyödyllisiä, sillä ne eivät sisältäneet tai sallineet häilyvyyttä, ja näiden kulttuuristen kriteereiden omaksuminen saattoi mahdollistaa sukupuolen rajojen yli liikkumisen.

Käyttäytymisen merkitykset osana aineetonta muutosta

Tässä artikkelissa tarkoitan käyttäytymisellä sekä arkipäiväistä vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa kuin myös laajemman mittakaavan käyttäytymistä, kuten naimisiinmenoa tai työntekoa. Miehille ”ominainen” käyttäytyminen oli ulkonäön maskuliinisuuden lisäksi välttämätöntä vastakkaisessa sukupuolessa elämiselle, ja yhdessä ne vahvistivat annettuja käsityksiä henkilön sukupuolesta. Kuten vaatteiden ja anatomian kohdalla, myös käyttäytyminen sisälsi kulttuurisia merkityksiä, ja niiden havaitseminen henkilössä mahdollisti aineettoman muutoksen.

Avioliiton merkitys 1800-luvun sukupuolinormeissa oli valtava. Se toimi perustana popularisoituneelle kulttuuriselle ihanteelle, jossa miehen tehtävä oli elättää kotitaloutta hoitava vaimo sekä perheen lapset. Myös työväenluokkainen chartismi ²⁵ levitti ylemmiltä yhteiskuntaluokilta perittyä patriarkaalista ideaalia perheestä – etenkin vaimoaan johtavasta ja huolehtivasta aviomiehestä. ²⁶ Naiset ja miehet erotettiin avioliiton myötä toisiaan täydentäviksi vastakohdiksi, jotka hoitivat oman osa-alueensa perheen ylläpidossa. Näiden rajojen ylittäminen, kuten esimerkiksi kotitaloustöiden tekeminen, koettiin epämiehekkääksi toiminnaksi. ²⁷ Avioliittoon liitetyt sukupuolinormit olivat siis erittäin tiukat.

Sekä Allen että Stokes elivät avioliitossa, ja avioliiton merkitys miehisyydelle on havaittavissa etenkin jälkimmäistä käsittelevässä artikkelissa. Stokesin kuvaillaan astuneen ensimmäiseen avioliittoonsa ylläpitääkseen muiden käsitystä hänestä miehenä. Etenkin isyyden ja perheen perustamisen kerrottiin olevan normaalia hänen ikäiselleen miehelle. Vahvoja kulttuurisia merkityksiä sisältänyt avioliitto saattoi olla tehokas keino hälventää muiden epäilyksiä. ²⁸

Huomionarvoista kuitenkin on se, että molemmat hänen vaimonsa olivat leskiä, ja toisella vaimolla oli jo kaksi aikuista lasta. ²⁹ Lasten hankkiminen oli lähes itsestäänselvyys avioliitossa, joten naimisiinmeno lesken kanssa saattoi olla keino välttää näitä odotuksia. Vanhemman naisen ei odotettu haluavan lapsia, etenkin jos hänellä oli jo aikaisemmasta liitosta syntyneitä lapsia. Ensimmäisen avioliiton päättyminen eroon oli lisäksi alkanut levittää huhuja Stokesin sukupuolesta, ja häntä pilkattiin avoimesti kaduilla. ³⁰ Toinen avioliitto vaikutti siis olleen erityisen tarpeellinen, jotta hän saattoi jatkaa elämäänsä miehenä.

Avioliittoon liitetty seksuaalisuus vaikutti kuitenkin avioliiton hyödyllisyyteen, toisessa sukupuolessa elämiseen. Seksi oli odotus etenkin hääyönä, mikä sisälsi riskin biologisen sukupuolen paljastumisesta. Esimerkiksi Allenin kerrottiin sairastuneen tai olleen pahoinvoiva hääyönään, mikä esti kulttuurisesti odotetun seksin. ³¹ Stokesin taas kuvailtiin riidelleen ensimmäisen vaimonsa kanssa koko hääyön, ja lopulta se päättyi syyttelyihin Stokesin tekemästä pahoinpitelystä tuoretta vaimoaan kohtaan. ³² Naimisiinmeno oli siis kaksiteräinen miekka, sillä vahvistaessaan ulkopuolisten käsitystä Stokesin ja Allenin miehuudesta, se sisälsi myös riskin biologisen ”totuuden” selviämisestä.

Suuremman mittakaavan käyttäytymisessä merkityksellistä oli työnteko. Työ sisälsi moniulotteisia, toisiinsa yhteydessä olleita kulttuurisia merkityksiä. Nämä merkitykset olivat päällekkäisiä avioliiton merkitysten kanssa, sillä työ oli ehdoton vaatimus vaimonsa ja perheensä elättävän aviomiehen maskuliinisuudelle. Töissä käyminen oli merkki miehen itsenäisyydestä sekä itsensä hallitsemisesta. ³³

Kulttuuriset ideat työn tärkeydestä vaikuttivat kaikkialla yhteiskunnassa 1800-luvulla. Vaikka työn tekeminen oli Allenille ja Stokesille todennäköisesti välttämätöntä itsensä ja myös vaimonsa elättämisen kannalta niin se, millaista työtä mies teki, oli myös hyvin merkityksellistä. Sekä Allen että Stokes tekivät raskaita ruumiillisia töitä, edellinen laivanrakentajana ja jälkimmäinen muurarina. Näihin töihin liitetty miehekäs itsenäisyys yhdistyi aiemmin käsiteltyyn ideaan miesten vahvuudesta ja lihaksikkuudesta. Tekemällä ruumiillista työtä he muuttivat ympäröivää sosiaalista todellisuutta. Tämä johtui siitä, että heidän käyttäytymisessään havaitut piirteet sisälsivät vahvoja maskuliinisia merkityksiä.

Itse työn tekemisen lisäksi tärkeää saattoi olla se, miten työssä suoriuduttiin. Stokesin ahkeruutta työntekijänä korostettiin jo hänen ollessaan nuori: ”Vaikka jokseenkin alimittainen, hän vaikutti vankkarakenteiselta, toimeliaalta ja taitavalta pojalta, ja hänet laitettiin pikaisesti töihin.” Myöhemmin elämässään Stokes tunnettiin taitavana muurarina, joka johti monia rakennusprojekteja Manchesterissa. ³⁴ Myös Allenia kuvailtiin tasaiseksi, voimakkaaksi ja taitavaksi puusepäksi. ³⁵ Taitavuudella ja ahkeruudella ei välttämättä ollut maskuliinisia merkityksiä itsessään, mutta ne vahvistivat henkilössä havaittuja maskuliinisia piirteitä ja niiden vaikutusta havaintojen kohteesta miehenä.

Arkipäiväinen käyttäytyminen ja vuorovaikutus muiden kanssa kytkeytyy näihin suuremman mittakaavan käyttäytymisen piirteisiin. Miehiltä ja naisilta odotettu käyttäytyminen oli hyvin kaksijakoisesti rajattua ja, kuten edellä mainittuihin sukupuolen piirteisiin, myös näihin liittyi yhteiskunnassa levinneitä merkittäviä kulttuurisia sekä poliittisia merkityksiä. 1800-luvulla työväenluokkaisille miehille levitettiin ihannetta kehoaan ja tunteitaan hallitsevasta miehestä, ja tämän ideaalin mukaisen käyttäytymisen katsottiin mahdollistavan maskuliiniset piirteet. Seksuaalisuuteen tai ruokaan ja juomaan liittyneitä fyysisiä haluja tuli kontrolloida hallitsemalla tunteita, kuten vihaa. Esimerkiksi alkoholin suurta kulutusta kritisoitiin yhdistämällä se moraalisen ja ruumiilliseen rappioon sekä maskuliinisuuden menettämiseen. ³⁶

Mieltä ja kehoa hallitsevan miehen ihanteisiin kehottaminen tuli kuitenkin ylhäältä päin, joten sen vaikutus ja merkitys työväenluokkaisissa yhteisöissä ei välttämättä ollut toivotunlainen. Harry Stokes oli tiivis osa työyhteisöään, hän vietti aikaa muiden työläismiesten kanssa oluttuvissa ja hänen kuvailtiin ”juoneen, polttaneen ja vitsailleen kovasti”. ³⁷ 1700-luvulta asti työväellä, niin miehillä kuin naisillakin, oli tapana viettää aikaa pubeissa, joissa sosiaalisen tilan jako naisten ja miesten ”piireihin” sekoittui. ³⁸ Toisaalta jotkut työväenluokkaiset vaimot ja äidit kokivat aviomiestensä tavan käyttää rahaa pubeissa juomiseen ja polttamiseen ongelmallisena, sillä rahaa ei useinkaan riittänyt kotitalouden hoitamiseen. Pubit sosiaalisen vuorovaikutuksen tilana eivät siis olleet merkityksiltään täysin positiivisia tai negatiivisia.

Kuitenkin miesten ja naisten oleskelu yhdessä saattoi olla hyödyllistä biologisesta sukupuolesta eroavassa sukupuoliroolissa elämiselle, sillä sukupuolen piirteille annetut merkitykset perustuivat niiden vastakohtaisuuksiin ja jyrkkään erotteluun toisistaan. Mieheltä näyttäytyvää ja maskuliinisesti käyttäytyvää henkilöä ei voitu nähdä naisena, koska nämä piirteet sulkivat ulkopuolelleen mahdollisuuden naiseudesta. Sosiaalinen todellisuus tällaisen yksilön ympärillä siis muuttui sen seurauksena, että hänessä nähdyt maskuliiniset piirteet merkitsivät miehuutta.

Yhteenveto

Tässä artikkelissa olen tuonut esille, kuinka merkityksenanto vaikuttaa yksilöiden toimintaan. Sukupuoli rakentuu tietynlaisille piirteille ja ominaisuuksille annettujen sukupuolitettujen merkitysten kautta. Nämä sukupuolitetut merkitykset toimivat sekä rajoittavina että mahdollistavina tekijöinä yksilöiden elämässä.

1800-luvun kulttuuriset ja yhteiskunnalliset käsitykset tiukan kaksijakoisesta sukupuolesta syntyivät etenkin taloudellisten ja poliittisten muutosten seurauksena. Teollistuminen 1700-luvun lopulla alkoi muuttaa tapoja, joilla naisten ja miesten rooli nähtiin. Koti nähtiin paikkana, jota nainen hallitsi samalla kun miehen tehtävä oli hankkia perheen elanto kodin ulkopuolella. Taloudellinen kehitys näkyi myös politiikassa, jossa sekä keskiluokkaiset että työväenluokkaiset miehet alkoivat vaatia yhtäläisiä kansalaisoikeuksia yläluokan kanssa. Näiden vaatimusten tavoitteluun hyödynnettiin sukupuolten erottelua.

Sukupuolen vahva binäärisyys näkyy merkityksissä, joita ulkoisille piirteille, ammateille ja käytökselle annettiin. Kaksijakoisuus toimi rajoittavana tekijänä, mutta samalla se mahdollisti sukupuolten välillä liikkumisen. Miehiin kulttuurisesti liitettyjen piirteiden omaksuminen nimittäin aiheutti aineetonta muutosta, jonka kautta henkilön nähtiin olevan biologisesti mies. Sukupuolitettujen ominaisuuksien selkeärajaisuus siis esti häilyvyyden ulkopuolisten silmissä.

Kirjallisuus- ja lähdeluettelo

Lähteet

Digital Transgender Archive, verkkoarkisto. https://www.digitaltransgenderarchive.net (viitattu 27.5.2026).

• “The Female Husband”, The Port of Spain Gazette 25.3.1829. https://www.digitaltransgenderarchive.net/files/g158bh40z (viitattu 27.5.2026).
• “’Harry’ Stokes, the Man Woman”, The Portland Transcript, 17.12.1859. https://www.digitaltransgenderarchive.net/files/4j03cz787 (viitattu 27.5.2026).

Kirjallisuusluettelo

Begiato, Joanne 2018. “Punishing the Unregulated Manly Body and Emotions in Early Victorian England.” Teoksessa Joanne Ella Parsons & Ruth Heholt (toim.), The Victorian Male Body. Edinburgh University Press, Edinburgh, 46–64.

Clark, Anna 1997. The Struggle for the Breeches. Gender and the Making of the British Working Class. University of California Press, Berkeley.

Clayton, Susan 2010. “Can Two and a Half Centuries of Female Husbands Inform (Trans)Gender History?” Journal of Lesbian Studies 14 (4), 288–302.

Kent, Susan 1999. Gender and Power in Britain, 1640–1990. Routledge, London.

Malatino, Hil 2019. Queer Embodiment. Monstrosity, Medical Violence, and Intersex Experience. University of Nebraska Press, Nebraska.

Manion, Jen 2020. Female Husbands. A Trans History. Cambridge University Press, Cambridge.

Seta ry 2026. Sateenkaarisanasto, verkkosivusto. https://seta.fi/sateenkaaritieto/sateenkaarisanasto/ (viitattu 3.2.2026).

Stryker, Susan 2017 (2008). Transgender History. The Roots of Today’s Revolution. Seal Press, New York.