SANNA KURRONEN (LIBERAALIPUOLUE)

Joko se työvuoro kohta loppuu? Kuinka monta päivää on viikonloppuun? Milloin pääsen kesälomalle? Kuinka monta vuotta on vielä eläkepäiviin, jolloin vihdoinkin voin ottaa rennosti? Ajatus työelämästä oravanpyöränä ja arjesta selviämisenä on liian tavallinen. Utopiassani työ ja arki eivät tuota tuskaa vaan iloa. Tulevaisuuden työelämä ei ole kärvistelyä vaan tärkeä tapa toteuttaa itseään ja lisätä omaa hyvinvointiaan.

Tulevaisuuden hyvinvointi syntyy merkittäviltä osin työn ilosta. Siitä, että jokaisella on mielekäs työ, joka tuo elämään sisältöä. Sellainen työ, jossa joka päivä oppii uutta ja löytää pienen hipun itseään. Ihmismieli oppii tehokkaimmin, kun ohjeet parempaan saa reaaliajassa. Samaan ajatukseen perustuu lasten kasvatus – läsnäoloon ja jatkuvaan ohjaukseen. On paljon helpompaa löytää omat virheet ja jatkossa välttää ne, jos joku jo ennalta kertoo miten käy, kun teen kuten suunnittelen. Mikä voisi ohjata meitä olemaan parempia työntekijöitä ja samalla parempia itsellemme ja läheisillemme?

Tekoäly on tärkeä työelämää muokkaava ja hyvinvointiamme edistävä apuväline. Tekoäly kykenee ohjaamaan valintojamme meitä paremmin ja antaa meidän keskittyä luovuuteen ja olennaiseen. Se voi antaa reaaliaikaista palautetta ja hoitaa tylsät raportointityöt. Tekoäly myös auttaa jokaista löytämään itselleen sopivan koulutusalan, tekee opintosuunnitelman ja sen jälkeen ohjaa sopivaan työpaikkaan sekä työtehtävään siellä. Se tietää mistä pidämme, mistä innostumme ja mitä osaamme. Tekoälyn avulla myös työnantaja löytää jokaiselle työntekijälle sen parhaan tavan palkita, antaa palautetta ja kiittää. Kenenkään ei tarvitse turhautua palautteen puutteessa tai kärsiä johtamisen epämääräisyydestä.

Kukin saa työstään sitä mitä kaipaa. Yhdelle se on jatkuva älyllinen haaste, toiselle sosiaalinen yhteisö, kolmannelle päivittäisten onnistumisten sarja. Joku haluaa työn, joka ei ole sidottu aikaan tai paikkaan. Työtä voi tehdä missä vain ja silloin kun itsestä parhaalta tuntuu. Toinen taas rakastaa rutiinia, sitä että aamukahvin jälkeen hyppää polkupyörän selkään ja polkee työpaikalleen vaihtaakseen työkavereidensa kanssa kuulumiset. Joku haluaa pitkän yhtenäisen työrupeaman ja pitkän tauon, esimerkiksi paiskii talvet töitä ja lomailee kesät. Jollekin on yhä tärkeää saada työstä palkkaa, joka mahdollistaa kalliit harrastukset. Joku vähentää työntekoa ja joku lisää, mutta kaikki saavat ansaitsemansa korvauksen työstään.

Työn ilo ja mielekkyys johtavat siihen, että ihmiset eivät uuvu työstä. Johtaminen on inhimillistä ja sitä yleensäkin tarvitaan vähemmän. Työn imu kuljettaa ihmisiä hyvään suoritukseen. Ja vaikka työajat ovat täysin vapaasti valittavissa, moni tekee töitä yhtä paljon kuin nyt. Kun työ tuo iloa, arkea ei tarvitse paeta muualle.

Tuottavuus nousee kohisten, kun kukin saa tehdä sitä minkä parhaiten osaa ja aikaa ei hukata epäolennaisuuksiin. Näin syntynyttä hyvinvointia voidaan käyttää kestävään elämäntapaan ja turvaamaan riittävä elintaso myös heille, jotka eivät voi syystä tai toisesta tehdä töitä. Työn tuomaa hyvinvointia riittää jaettavaksi laajalle.

Työ on muuttunut aina ja muuttuu jatkossakin. Työelämä voi tulevaisuudessa olla paljon nykyistä tyydyttävämpää. Minun utopiassani työ on ilo, jokaiselle.

Sanna Kurronen on ekonomisti ja valtiotieteiden tohtori. Hän työskentelee vanhempana ekonomistina Suomen Pankissa ja on Liberaalipuolueen ehdokkaana eduskuntavaaleissa Uudellamaalla.

Julkaistu 3/2023

Takaisin sisällysluetteloon