Tämän päivän opiskelijoista noin 33 prosenttia kokee runsasta stressiä, ja noin 11 prosentilla on kohonnut uupumisriski.¹ Tämä johtuu tietysti siitä, että opiskelijat ovat muuttuneet yhä laiskemmiksi. He valittavat joka asiasta ja luulevat, että heillä on mielenterveysongelmia, jos esimerkiksi uni jää yhtenä yönä tulematta. Jotta mahdollisimman moni opiskelija siirtyisi ongelmitta ja viivytyksittä yhteiskunnan veronmaksajaksi, annan tässä muutaman ohjeen opiskelujaan aloittaville.

Jos olet vielä lukiossa, muista ensinnäkin lukea pitkää matikkaa. Tulevalla opiskelupaikallasi ei ole merkitystä, sillä pitkästä matikasta saa eniten pisteitä pääsykokeissa, olit sitten hakemassa lukemaan kieliä tai yhteiskuntatieteitä. Muista myös valmistautua kunnolla ylioppilaskirjoituksiin. Tämän kauden hallitus on päättänyt lisätä kirjoitusten painoarvoa pääsykoehakemuksissa, eikä kaikkiin korkeakouluihin kohta enää edes järjestetä pääsykokeita.

Jos kaikista esteistä huolimatta pääset opiskelemaan, toivon, että sinulla on säästöjä kasassa. Opintotuen leikkausten vuoksi yhä suurempi osuus opiskelijan toimeentulosta koostuu lainasta. Entä jos et opiskelijana halua ottaa lainaa? Sitten sinun täytyy hankkia työ opiskelun oheen. On parasta hakeutua työpaikkaan, joka edesauttaa uraasi tulevaisuudessa. Kaikkihan sen tietävät, ettei tutkinto ole mitään ilman relevanttia työkokemusta.

Muista kuitenkin, ettei töitä saa tehdä liikaa, muuten tulorajasi tulee vastaan. Sinun kannattaa jo vuoden alussa tietää kesätyötilanteesi ja pyrkiä laskemaan tulosi ennakkoon, ettet vahingossakaan ansaitse liikaa ja menetä tukiasi. Älä myöskään unohda tehdä työn lomassa riittävästi opintoja, sillä opintotuen saamiseksi sinun on suoritettava vähintään 45 opintopistettä vuoden aikana.

Opiskeluaikana on tietenkin muistettava juhlia ja viettää aikaa kavereiden kanssa. Näin luot itsellesi kattavan verkoston, jota ilman et menesty työmarkkinoilla. Älä kuitenkaan luule, että kandidaatin tutkinnolla pärjää millään alalla – maisterin tutkinnon ja siihen liittyvän relevantin työkokemuksen hankkiminen on yliopistossa opiskelevalle ainoa järkevä vaihtoehto. Jos opiskelet ammattikorkeakoulussa, sinun on hyvä osata opiskella itsenäisesti, koska lähiopetustasi on viime vuosina vähennetty merkittävästi.

Kaikki tämä ei mielellään saisi tuntua liian raskaalta. Jos sinulla opiskelijana kuitenkin ilmenee mielenterveysongelmia, kannattaa ne tunnistaa ajoissa. Näin sinulla on aikaa jonottaa mielenterveyspalveluja useita kuukausia ennen kuin oireet pahenevat. Jos sattuisit haluamaan palvelua ruotsiksi, voit lisätä jonotusaikaan vielä pari kuukautta. Yritä ajoittaa mahdollinen sairastumisesi johonkin muuhun kuin kesäaikaan, koska silloin palveluiden saatavuus on vielä huonompi kuin muulloin.

”Opiskeluaika on ihmisen parasta aikaa” on lausahdus, jonka usein kuulee muilta kuin opiskelijoilta. Opiskeluajan kuuluisi olla vapauttavaa ja samalla opettaa vastuunkantoa, niin että opiskelija voi itse päättää missä, milloin ja missä tahdissa hän opiskelee. Opiskeluajasta on kuitenkin tullut pelkkää arjesta suoriutumista, mikä saa nuoret voimaan aina vain huonommin.

Utopiani on, että opiskeluaika olisi ihanaa aikaa, jolloin ei tarvitse huolehtia muusta kuin tentistä, johon ei ole vielä lukenut. Utopiassani nuoret saavat mielenterveyspalveluja, kun niitä tarvitsevat. Hoitoon pääsemisen kynnyksen on oltava matala, jotta myös lievästi oireilevat saavat apua. Utopiani on, että seuraavalla hallituskaudella panostetaan opiskelijoihin ja korkealaatuiseen koulutukseen. Samalla turvataan opiskelijoiden toimeentulo, jotta nämä voivat keskittyä oikeasti olennaiseen – opiskeluun. Utopiassani opiskelijat voivat hyvin.

Lähteet

Kristina Kunttu, Tommi Pesonen ja Juhani Saari 2017. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 48. Verkkojulkaisu: https://www.yths.fi/filebank/4300-KOTT_uusin_2016.pdf. [Luettu 1.4.2019]